Amurintiikerille tehtiin juurihoito Korkeasaaressa

Kun tiikerin pitää päästä hammaslääkäriin, vastaanotto järjestetään Korkeasaareen. Noin 180 kilon painoista kissapetoa ei ole turvallisuussyistä järkevää lähteä siirtämään Korkeasaaresta Helsingin Viikkiin, jonne pienemmät hammashoitoa tarvitsevat eläimet yleensä viedään. Paljon kalustoa ja henkilökuntaa vaatinut operaatio sujui mallikkaasti ja hammas saatiin kuntoon. Vaan kuinka kaikki järjestettiin?

Eläintenhoitaja havaitsi talvella amurintiikeri Sibirin vasemman alakulmahampaan katkenneen ydinkanavaan asti. Hammasröntgentutkimuksessa todettiin juuren kärjessä tulehdus. Hampaaseen päätettiin tehdä juurihoito, koska niin ison ja pitkäjuurisen hampaan poisto on hankalaa. Petoeläiminä tiikerit tarvitsevat kulmahampaitaan ravintonsa käsittelyyn, joten niiden pitää olla hyvässä kunnossa. Eläimen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei syöminen aiheuta kipua.

Korkeasaaren amurintiikereiden takatiloihin tuotiin kaikki toimenpiteessä vaadittu hammashoito- sekä anestesiavälineistö sekä tiikerin kokoinen hoitopöytä. Planmecan porayksikön sekä hammasröntgenin tarjosi lainaan Plandent, jolta paikalle saatiin myös henkilöstöä avustamaan laitteiden asennuksessa ja käytössä. Yliopistolliselta eläinsairaalalta saapui avuksi laitteistoa sekä anestesiaeläinlääkäri ja -hoitaja. Hammashoitoihin erikoistunut eläinlääkäri avustajineen vastasi toimenpiteestä. Korkeasaaren eläinlääkärit nukuttivat potilaan, jotta se saatiin nostettua hoitopöydälle. Anestesiaeläinlääkäri ja Korkeasaaren eläinlääkäri valvoivat yhdessä eläintenhoitajan kanssa operaation turvallisuutta ja sujuvuutta. Juurihoito sujui hyvin ja Sibirin alakulmahammas saatiin säilytettyä.

Amurintiikerit kuuluvat eläintarhojen suojeluohjelmaan

Eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelman (EEP) tarkoituksena on ylläpitää amurintiikerin tarhakanta elinvoimaisena, jotta lajille voidaan tarvittaessa tehdä luontoonpalautuksia. Suojeluohjelmaan kuuluu lajin lisäännyttäminen, mutta kaikki tiikerit eivät voi lisääntyä jatkuvasti, jotta kaikille syntyville tiikereille riittää tarhapaikkoja. Lajin suojeluohjelmaa koordinoivan asiantuntijan mukaan Sibiri on tehnyt osansa amurintiikerien geneettisen monimuotoisuuden hyväksi, joten sille laitettiin nukutuksessa ehkäisykapseli.

Vuonna 2013 ruotsalaisessa Nordens Arkin eläintarhassa syntynyt Sibiri on hoitanut menestyksekkäästi kaksi tiikeripentuetta. Vuonna 2016 syntyi sen ensimmäinen pentukolmikko – Isla, Ina ja Iris – joista Isla on saanut jo omiakin pentuja nykyisessä kotitarhassaan. Toisen pentueen 1,5-vuotiaat tiikeritytöt Ohana ja Odeya elelevät vielä emonsa seurassa Korkeasaaressa. Nekin ovat jo aikuistumassa ja toisen pennun muuttoa uuteen kotiin on alettu jo valmistella.

Sillä aikaa kun emo oli hammashoidossa, Ohana ja Odeya viettivät aikaa Kissalaakson vastakkaisen puolen tarhassa, mahdollisimman etäällä erikoisesta toimenpiteestä. Ne aistivat, että tapahtumassa on jotain hieman tavallisuudesta poikkeavaa, mutta siitä ei tehty isoa numeroa. Kun Sibiri oli rauhassa heräillyt nukutuksesta takatiloissa, pennut pääsivät jälleen näkemään emonsa jalkeilla. Sibirille tarjottiin muutaman päivän ajan luutonta lihaa, mutta nyt sen hammaskalustolla on jälleen hyvä pureskella kauriinkoipia.