Julkaistu 27.03.2025
Äärimmäisen uhanalaisten vesikkojen suojeluohjelmaa johdetaan naapurimaasta
Vesikko on maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen näätälaji. Vesikko rauhoitettiin Suomessa vuonna 1945, mutta sen kanta ei enää elpynyt. Nykyisin vesikkojen katsotaan alueellisesti hävinneen Suomesta. Kansainvälistä vesikkopäivää on vietetty 31.3. aina vuodesta 2016.
Kuinka hyvin tunnet vesikkojen elämää? Vesikko on pieni, purojen, jokien ja järvien rantaryteiköissä viihtyvä näätäeläin, joka pyydystää ravintonsa vedestä tai maalta. Se muistuttaa ulkonäöltään Pohjois-Amerikasta kotoisin olevaa minkkiä, joka on levinnyt myös Suomeen. Vesikko, minkki ja näitä kookkaampi saukko saattavatkin mennä joskus sekaisin. Tunnistusvinkkinä vesikoilla on valkoista sekä kuononsa alla että leuassaan, siinä missä minkillä sitä on yleensä vain leuassa. Vesikko on myös noin puolet minkkiä pienempi.
Aikanaan vesikko eli runsaslukuisena lähes koko Euroopassa, mutta nykyisin lajia tavaraan vain muutamassa maassa ja luonnonkannat pienenevät kaikkialla nopeaan tahtiin. Vesikko oli Suomessakin runsaslukuinen 1930-luvulle saakka, jolloin alkoi raju taantuminen. Kannan taantuminen johti lajin rauhoittamisesta huolimatta sen alueelliseen häviämiseen – vesikkoa ei siis enää tavata maassamme.
Vesikkopäivät 29.–31.3.2025
Korkeasaaressa vietetään vesikkopäiviä 29.–31.3. – tervetuloa! Vesikkopäivinä ohjelmassa on vesikkojen juonnettu ruokinta vesikkotarhalla klo 12:30–12:40, jonka jälkeen tarhalla voi tavata eläintenhoitajan tai kuraattorin juttutuokion merkeissä klo 12:40–12:50. Tuokion aikana vesikkotarhalla on jaossa alennuskuponkeja vesikkojen suojeluohjelmaa johtavaan Tallinnan eläintarhaan.
Jokaista viikonlopun aikana pääsylipulla vieraillutta kohden Korkeasaari lahjoittaa euron vesikkojen suojelutyöhön.
Vesikkojen suojelu
Vesikko kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Suojeluohjelmaa johdetaan Tallinnan eläintarhasta käsin ja vesikoita on palautettu luontoon eläintarhan johdolla Viron Hiidenmaalle vuodesta 2000. Ennen luontoonpalautuksen aloittamista saarelta poistettiin kaikki minkit loukuttamalla. Luontoonpalautukset jatkuvat ja laajentuivat kesällä 2022 myös Saarenmaalle. Vastaavia projekteja on myös Saksassa ja Espanjassa.
Luonnosta jo hävinneiden lajien palauttaminen alkuperäisille elinalueilleen tai uhanalaisten eläinkantojen vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, johon eläintarhat osallistuvat yhteistyössä muiden suojelujärjestöjen kanssa. Vastuulliset luontoonpalautukset tehdään Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n ja Euroopan eläintarhajärjestö EAZA:n ohjeiden mukaan. Ne edellyttävät tarkkoja selvityksiä ja yksilöiden sopeuttamista, sillä suunnittelemattomat vapautukset voivat olla lajille jopa haitallisia – esimerkiksi jos eläinten alalaji ei ole tarkkaan tiedossa.
Eläintarhoissa syntyneiden eläinten avulla on onnistuttu palauttamaan luontoon kymmeniä lajeja, jotka ovat ihmisten toimien vuoksi sieltä kertaalleen hävinneet.
