Luonnonsuojeluun osallistuvat viranomaiset verkostoituivat Korkeasaaressa

Artikkeli julkaistu: 28.05.2024

Kotimaisia luonnon monimuotoisuuden suojeluun osallistuvia viranomaisia tapasi toisiaan toukokuussa aurinkoisissa merkeissä. Korkeasaaren eläintarha järjesti verkostoitumispäivän, jossa kuultiin tietoiskuja ja käytiin keskusteluita tutustuen samalla kollegoihin ja keväiseen eläinten saareen.

Verkostoitumispäivä oli ajoitettu keskiviikolle 15.5.2024 osana kansainvälistä World Species Congressia, virtuaalista 24 tunnin tapahtumaa, jossa jaettiin lajiensuojelun onnistumisia eri puolilta maailmaa. Samaan aikaan järjestetyillä satelliittitapahtumilla edistettiin hyvien suojeluideoiden muuttumista käytännöiksi. Suojelu on aina yhteistyötä, mikä konkretisoitui myös Korkeasaaressa.

Päivään osallistui viranomaisia ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, Ruokavirastosta, Aluehallintovirastosta, ELY-keskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Eläinten hyvinvointikeskuksesta ja Helsingin kaupungin eläinlääkäreistä. Lisäksi mukana oli luonnonsuojelujärjestöjen edustajia Suomen IUCN-komiteasta, Helsingin yliopiston tutkija, Ähtärin ja Ranuan eläinpuistojen intendentit sekä Korkeasaaren eläintarhan edustajia.

Eläinten hyvinvointilain hyödyllisiä uudistuksia

Ohjelmassa käytiin läpi muun muassa uutta eläinten hyvinvointilakia. Sen tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä sekä lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa ja läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä johdattelivat keskustelua lain käytännön vaikutuksiin luonnonvaraisten eläinten sekä eläintarhaeläinten hoidossa ja pidossa.

Tärkeänä lakiuudistuksena luonnonvaraisia eläimiä säännöllisesti hoitavien tahojen tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle, jolloin viranomaisilla on mahdollisuus todeta hoitoloiden pätevä toiminta. Yleisenä toiveena todettiin, että lista hoitopaikoista olisi hyvä olla julkisesti nähtävillä, sillä se edistäisi avun tarpeessa olevien eläinten hoitoon pääsyä. Laissa mainittu ensiapu, jota kuka tahansa voi antaa, määritellään käytännössä kahdeksi vuorokaudeksi. Edelleen luonnonvarainen eläin voi päätyä hoidon päätteeksi eläintarhaan vain ELY-keskuksen luvalla. Ensisijainen tavoite on kotiuttaa luonnonvarainen eläin hoidon päätteeksi hyväkuntoisena takaisin luontoon.

Eläintarhatoiminta Suomessa on luvanvaraista ja siihen kuuluvat säännölliset tarkastukset, mitä tehdään tavallisesti kerran vuodessa. Lupa voidaan myös ottaa pois, mikäli havaittuja epäkohtia ei korjata kahden vuoden kuluessa. Uudessa laissa eläintarhojen tehtävät on määritelty aiempaa täsmällisemmin. Eläintarhan tulee osallistua eläinlajien suojelua edistävään tutkimukseen, eläinlajien suojelutaitoihin liittyvään koulutukseen, lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon ja, sen ollessa tarkoituksenmukaista, eläinlajien tarhassa kasvattamiseen sekä lajien luontoon palauttamiseen.

Yhteistyötä halutaan tiivistää

”Teemme paljon yhteistyötä eri viranomaisten kanssa eläinasioissa. Suunniteltua yhteistyötä voi olla esimerkiksi siirtoluvan anominen luontoonpalautukseen lähtevälle eläimelle tai laaja öljyntorjuntaharjoitus, mutta töitä tehdään yhdessä myös monenlaisten yllättävien tapausten, kuten Suomeen rantautuneen mursun tai Villieläinsairaalaan päätyneen nuoren metsäpeuran tiimoilta. Oli hyvä saada verkostoitumispäivässä kasvot monelle tutulle nimelle, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä”, kertoo Nina Trontti, Korkeasaaren suojelun ja eläintenhoidon johtaja.

Trontti kertoi puheenvuorossaan, että suojelutoimilla on selvä vaikutus lajien monimuotoisuuteen. Jos lajilla on suojelusuunnitelma, sen tilanne on parantunut luonnossa. Eläintarhojen verkosto on mittava toimija suojelussa – esimerkiksi vuonna 2023 eläintarhat ovat tukeneet yli 600 eläinlajin suojelua yhteensä noin 23 miljoonalla eurolla.

Paneelikeskustelussa pohdittiin etenkin eläinlähtöistä ajattelua, eli ensisijaisesti sitä, mitä eläin tarvitsee. Mediaan nousevat dramaattiset eläintilanteet kääntyvät usein keskustelussa ihmislähtöisiksi, mikä voi hankaloittaa tilannetta hoitavien viranomaisten työtä. Esimerkiksi nostettiin mediassa runsaasti esillä olleet karhut, joilla oli tassussaan ansarauta. Tällaisissa tilanteissa lopetettujen karhujen tutkimuksissa raudan aiheuttamat vauriot ovat olleet sitä luokkaa, että eläinlääkäreiden näkemyksen mukaan lopetus olisi ainut oikea tapa toimia. Suurpetojen hoitoon ei Suomessa ole oikeastaan mahdollisuutta, sillä ihmisen hoitoon ottamia suurpetoja ei voi lain mukaan vapauttaa luontoon, eikä niille välttämättä löydy tilaa eläintarhoista. Siksi olisikin tärkeää jakaa enemmän tietoa siitä, mitä lajeja voidaan auttaa ja miten.

Yleisesti iloittiin, että verkostoitumistilaisuus oli todella tervetullut. Yhteistyön tiivistämisestä saatiin myös konkreettinen idea: olisi hyvä perustaa luonnonvaraisten eläinten neuvottelukunta, jollainen on jo lemmikki- ja tuotantoeläimillä.

Päivä Korkeasaaressa jatkui lounaan jälkeen eläintarhan kierroksella, jossa jatkettiin vilkasta keskustelua eläinaiheista, nähtiin Korkeasaaren suojeluohjelmiin kuuluvia lajeja sekä kuultiin eläinten hyvinvoinnista eläintarhassa.