Korkeasaaressa karjahtelee jälleen urosleijona – toiveena lisääntyvä aasianleijonalauma Artikkeli julkaistu: 26.01.2024 Kissalaaksossa karjahtelee urosleijona, joka on tutustunut uuteen kotiinsa viikon ajan lämpimissä sisätiloissa. Espanjalaisesta eläintarhasta Korkeasaareen siirretty 10-vuotias aasianleijona voi ulkoilla jo lähipäivinä tarhassaan. Tavoitteena on koota Korkeasaareen erittäin uhanalaisten aasianleijonien lisääntyvä lauma. Aasianleijona on erittäin uhanalainen leijonan alalaji, joita elää Intiassa Girin kansallispuistossa yli 600 yksilöä. Luonnonkatastrofi tai tautiepidemia voi pyyhkäistä leijonat pieneltä elinalueeltaan, minkä vuoksi eläintarhoissa kasvatetaan aasianleijonakantaa alalajin säilymisen turvaamiseksi. Eläintarhojen aasianleijonille tarvitaan erityisesti tällä hetkellä lisää pentuja. Lisääntymisikäiset leijonat vanhenevat kovaa vauhtia eikä nuoria leijonia ole riittävästi monimuotoisen tarhakannan ylläpitämiseksi. Aasianleijonan suojeluohjelmasta vastaava lajikoordinaattori ohjeistaa nyt eläintarhoja lisäännyttämään leijonia. Suojeluohjelmaan osallistuvissa 42 eläintarhassa on yhteensä 125 aasianleijonaa. Lajikoordinaattorin Korkeasaareen valitsema leijonauros on 10-vuotias eli leijonaksi melko iäkäs. Se ei ole aiemmin lisääntynyt, sillä se on elänyt veljensä kanssa ja viime vuodet yksikseen. Ennen eläimen siirtoa tehdyssä terveystarkastuksessa tutkittiin myös uroksen lisääntymiskykyä. Leijonan siittiöiden tuotanto on edelleen hyvä, joten lisääntymiselle ei sen suhteen pitäisi olla esteitä. Leijona on syntyjään Budapestin eläintarhasta ja on Korkeasaaren edellisen urosleijonan pojanpoika. Korkeasaaren leijonalaumassa on kolme leijonanaarasta, jotka ovat 13-, 9- ja 6-vuotiaita. Uroksen laumaan yhdistämisessä on tarkoitus edetä hitaasti ja eläimet kaikin tavoin huomioiden. Nyt alkamassa on eläinten tutustumisvaihe, jossa leijonat voivat tarkkailla toisiaan näköetäisyyden päästä. Uuden urosleijonan läsnäoloon totuttelevat myös naapurissa asuvat amurintiikerit. Eurooppalaisissa eläintarhoissa suojeluohjelmaan kuuluvat aasianleijonat polveutuvat yhdeksästä Intian valtion 1990-luvun alussa lahjoittamasta yksilöstä. Näistä kantavanhemmista kolme sijoitettiin Korkeasaareen. Myös luonnossa aasianleijonien perimä on kapea, sillä luonnonkanta on vähimmillään romahtanut noin 20 leijonan kokoiseksi. Asiatic lion (male)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion (male)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion (female)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion (female)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion sleepingPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lionPhoto: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion (female)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion (female)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lionPhoto: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion (female)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion (female)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lionPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion (male)Photo: Annika Sorjonen (2024) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lion sleepingPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandAsiatic lionPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland