Julkaistu 11.06.2026
Uteliaat ahmanpennut ulkoilevat emonsa seurassa
Korkeasaaren ahmoille maaliskuun alussa syntyneet pennut ovat nyt uteliaassa iässä ja tutkivat ympäröivää maailmaa. Emo on vahtinut jälkeläisiään tähän asti pesän lähistöllä takatarhassa. Nyt isossa ulkotarhassa vuorottelevat emo Pinja pentuineen ja pentujen isä Grimir.
Pennut uskaltautuivat emonsa kanssa ulos, kun niille annettiin mahdollisuus tutustua uuteen ja jännittävään ulkotarhaan yön hämärissä. Päivällä pennut ottivat tarhassa laukka-askelia, painivat keskenään ja kilpailivat emonsa kanssa lepopaikasta onton puunrungon sisällä.
Ensisynnyttäjän hoitorauha
Korkeasaaren 12-vuotias ahmanaaras Pinja on ennätyksellisen iäkäs ensisynnyttäjä, jolla oli useita puolisoehdokkaita ennen kuin kemiat kohtasivat 4-vuotiaan Grimir-uroksen kanssa. Pentujen synnyttyä emo ei arvostanut enää uroksen uteliasta kurkistelua pesällä, joten isäahma on siitä saakka haistellut tilanteen etenemistä eri tarhassa ja emo on keskittynyt pentujensa hoitoon.
Eläintenhoitajat seurasivat pentuja alkuun vain pesäkameran välityksellä. Tutut hoitajat kävivät kerran päivässä viemässä emolle ruokaa ja vähitellen pentuja alettiin nähdä pesän ulkopuolella. Eläinlääkärin tarkastuksessa pennut madotettiin ja sirutettiin. Tuolloin päästiin myös tarkistamaan sukupuolet: pennuista kaksi oli uroksia ja yksi naaras.
Onnenkyyneleisiin sekoittui myös surun kyyneleitä, sillä yksi kolmesta pennusta menetettiin toukokuun alussa. Toisen urospennun kunto heikkeni ja lopulta se menehtyi. Pentu vaikutti nälkiintyneeltä, vaikka oli emon hoivissa, eikä pennulle annettu lisäravinto pelastanut tilannetta. Patologin tutkimuksista toivotaan löytyvän lisätietoa.
Pentujen nimet viittaavat historiaan
Edellisen kerran ahmanpentuja on nähty Korkeasaaressa lähes 20 vuotta sitten. Tuolloiset ahmavanhemmat ovat myös nykyisten pentujen esivanhempia, sillä parin ensimmäinen urospentu muutti Ähtärin eläinpuistoon, jossa Pinja-naaras syntyi vuonna 2014.
”Tänä vuonna Korkeasaaren poikasille annetaan S-kirjaimella alkavia nimiä. Tyttöahma sai nimekseen Sala Korkeasaaressa eläneen isoisoäitinsä mukaan. Urospennusta tuli Sampo, joka on Kalevalasta tuttu vanha suomalainen nimi ja siksi ahmalle sopiva”, kertoo eläintenhoitaja Susan Nuurtila, joka on hoitanut pitkään Korkeasaaren ahmoja.
Nyt ahmanpentujen leikkiä voi päästä jälleen seuraamaan Korkeasaaressa. Pennut erottuvat pienemmän kokonsa ja turkkinsa vaaleiden kuvioiden ansiosta helposti emostaan, jonka turkki on tummanruskea. Eläintenhoitajat eivät vielä osaa sanoa tarkemmin pentujen ulkoilun aikataulua, sillä pikkuiset vasta harjoittelevat ulos tarhaan ja sisälle takatiloihin liikkumista, ja menevät oman aikataulunsa mukaan. Ulkotarha on vuoropäivinä urosahman käytössä, jolloin emo ja pennut ovat takatarhassa.
Uhanalainen Suomessa
Ahma on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Helmikuussa 2025 Suomessa arvioitiin olevan noin 460–610 ahmaa. Ahmoja on Euroopan eläintarhoissa noin 120 ja laji on mukana eurooppalaisten eläintarhojen yhteisessä EEP-suojeluohjelmassa, jonka avulla pyritään pitämään ahman elinvoimaista tarhakantaa turvana lajin säilymiselle.
