Julkaistu 18.05.2026
Villieläinsairaalan vuosi 2025
Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin luonnonvaraisten eläinten hoitopaikka sekä potilaiden että eläinlajien määrässä mitattuna. Villieläinsairaala ottaa vastaan kaikkia maamme luonnonvaraisia eläinlajeja. Suurin potilasryhmä ovat linnut.
Korkeasaaren Villieläinsairaalassa hoidetaan vuosittain lukuisia luonnonvaraisia eläinpotilaita. Hoidossa on paljon eri lajeja, mutta potilastilastoissa myös toistuvat vuosittain tietyt syklit. Keväisin hoidettavana on usein rusakon, oravan ja lintujen poikasia sekä harmaahylkeiden kuutteja, ja kesällä lokinpoikasten lisäksi hoitoon tulee paljon tervapääskyjä. Myöhemmin kesällä ja syksymmällä potilaina on usein lepakoita ja petolintuja, loppuvuodesta taas joutsenia ja pöllöjä. Siilejä hoitoon saapuu ympäri vuoden.
Jokaisen eläinyksilön kohdalla tavoitteena on eläinsuojelulakia noudattaen kuntouttaa se niin, että se voidaan palauttaa takaisin luontoon jatkamaan itsenäistä elämää. Myös haitallisia vieraslajeja otetaan vastaan, mutta ne lopetetaan heti kivuttomasti, sillä vieraslajeja koskeva lainsäädäntö kieltää niiden päästämisen luontoon.
Vuonna 2025 Villieläinsairaalassa oli hoidossa 1645 eläintä. Potilasmäärä oli hyvin lähellä ennätysvuotta 2020, jolloin hoidossa oli noin 1700 eläintä. Vuonna 2025 potilaista 76 % oli lintuja ja 24 % nisäkkäitä.
Heti tai ensimmäisen 1,5 vuorokauden sisällä takaisin luontoon pääsi 99 eläinyksilöä. Pidempiaikaiseen hoitoon päätyneistä 634 eläimestä 422 kuntoutui niin hyvin, että ne pystyttiin palauttamaan luontoon. Hoidetuista eläimistä siis 67 % sai uuden mahdollisuuden Villieläinsairaalan ansiosta.
Valtaosa eläimistä saapuu löytäjiensä tuomina hoitoon pääkaupunkiseudulta. Urbaanissa ympäristössä avuntarve johtuu usein ihmisen toiminnasta, joko suoraan, esimerkiksi törmäyksestä autoon tai ikkunaan, tai välillisesti, kuten vapaana kulkevan kissan tai koiran puremasta. Potilaat ovat usein huonokuntoisia, esimerkiksi monilla hoitoon tuoduilla linnuilla on siipi tai jalka poikki.
Korkeasaaren eläintarhaan siirtyi ELY-keskuksen luvalla hoidosta yksi rupikonna ja yksi vuonna 2024 hoitoon tuotu mustavaris. Aiemmin Villieläinsairaalasta on erikoisluvalla jäänyt eläintarhaan esimerkiksi huuhkaja. Näissä tapauksissa kyseessä on hyvin hoidossa toipunut eläin, joka ei kuitenkaan enää selviäisi luonnossa omillaan.
Mietityttääkö eläimen avuntarve?
Jos löydät luonnosta huonokuntoisen tai orvon eläimen, tarkista ensin, tarvitseeko se todella apua. Esimerkiksi oravanpoikaset, nuoret lokit, rannalla makoilevat hylkeet ja yksinäiset jäniksenpojat tarvitsevat vain harvoin ihmisen apua, joten älä koske poikasiin ennen asiantuntijan ohjeita.
Villieläinsairaalan sivuilta löydät toimintaohjeita ja vastauksia usein kysyttyihin eläinkysymyksiin aihepiireittäin.
Suomen suurin lintuhoitola
Villieläinsairaalan potilasryhmistä suurin on linnut: vuonna 2025 miltei 80 % hoitoon tuoduista eläimistä oli lintuja. Lajeina runsaslukuisimpia olivat tervapääsky ja kalalokki. Harvinaisemmista hoitoon päätyneistä lajeista mainittakoon harmaasorsa, jalohaikara, kuningaskalastaja, ruskosuohaukka, rautiainen, tukkasotka, poikueellinen ruisrääkkiä ja nokkavarpunen.
Lintuinfluenssaa (H5N1 ja H5N8) esiintyi luonnonlinnuissa edelleen vuonna 2025. Lintuinfluenssaan varautuminen vaikutti edelleen Villieläinsairaalan hoitokäytäntöihin suojautumisen ja muiden varotoimenpiteiden osalta. Muitakin tauteja huomioidaan hygienia- ja hoitokäytännöissä, esimerkiksi oravissa esiintyvä kryptosporidioosi sekä siilien salmonella.
Villieläinsairaalan sivuilta sivulta voit lukea asiantuntijoiden kokoamia toimintaohjeita ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin luonnonvaraisista linnuista. Löydät ohjeita esimerkiksi loukkaantuneen linnun auttamiseen sekä yksinäisen linnunpoikasen avuntarpeen arvioimiseen.
Villieläinsairaalan toiminta
Villieläinsairaala toimii osana voittoa tavoittelematonta Korkeasaaren eläintarhan säätiötä. Suurin osa Villieläinsairaalan rahoituksesta tulee säätiön budjetista, joka muodostuu muun muassa Korkeasaaren eläintarhan pääsylipputuloista. Helsingin kaupunki tukee säätiön toimintaa.
Tämän lisäksi ympäristöministeriö on yleensä myöntänyt Villieläinsairaalalle vuosittaisen valtionavustuksen luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminnan järjestämiseksi. Avustuksen määrä on kuitenkin vuosi vuodelta pienentynyt, ja vuodelle 2026 se kattaa vain noin 15 % Villieläinsairaalan kokonaiskuluista.
Voit osallistua suojelutyöhön lahjoittamalla. Yksityiset lahjoitukset, sekä suuret että pienet, ovat tärkeä ja arvokas osa Villieläinsairaalan rahoitusta, ja lahjoitukset ohjataan lyhentämättöminä Villieläinsairaalan toimintaan. Ne tukevat suoraan eläinpotilaiden hoitotyötä ja kuntoutusta.
Kiitos kaikille Villieläinsairaalan toimintaa tukeville!
Muut Villieläinsairaalan potilaat
Nisäkkäistä eniten hoitoon päätyi oravia ja siilejä, harvinaisuuksina mainittakoon kaksi ilvestä, vesisiippa, vaivaishiiri ja kolme korvayökköä. Harmaahylkeitä oli hoidossa kolme kuuttia, joista kaksi saatiin kotiutettua takaisin mereen.
Lintujen ja nisäkkäiden lisäksi hoidossa oli kaksi rupikonnaa ja yksi ruskosammakko. Villieläinsairaalaan tuotiin myös matkatavaroiden mukana ulkomailta Suomeen päätyneitä, lajilleen määrittämättömiä gekkoja ja sammakoita yhteensä neljä.
Villieläinsairaala
