Viimeaikaisia luontoonpalautushankkeita
Metsäpeura
Suomi, 2016-2023
Metsäpeuroja eli aikoinaan koko metsäisen Suomen alueella, kunnes 1900-luvun alussa se metsästettiin sukupuuttoon maastamme. Venäjän puolelta vaelsi Kainuuseen uusia metsäpeuroja parikymmentä vuotta myöhemmin, ja metsäpeuroja siirrettiin myös Ähtärin alueelle. Vuosina 2016-2023 MetsäpeuraLIFE -hankeessa yksi tärkeimmistä tavoitteista oli metsäpeuran luontoonpalautus Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin. Korkeasaaressa syntyneitä metsäpeuroja on ollut totutustarhoissa kantavanhempina, ja hankkeen päätteeksi myös ne on vapautettu luontoon.
Partakorppikotka
Ranska ja Espanja, 2013 ja 2022-2024
Partakorppikotkat vainottiin 1800-luvulla lähes sukupuuttoon Euroopan vuoristoseuduilta. Lajia on palautettu luontoon jo usean vuosikymmenen ajan. Myös Korkeasaaren eläintarha on osallistunut partakorppikotkien luontoonpalautukseen, ja nyt meillä kuoriutuneet linnut lentävät Alpeilla, Korsikalla ja Andalusiassa.
Mongolianvillihevonen
Mongolia, 2018
Mongolianvillihevonen kuoli luonnosta sukupuuttoon 1960-luvun lopulla metsästyksen, vainojen ja kotieläimistä tarttuneiden sairauksien seurauksena. Niitä oli kuitenkin jo vuosisadan vaihteessa siirretty eläintarhoihin, ja suunnitelmallisen lisäännyttämisen avulla mongolianvillihevosia on voitu palauttaa 1990-luvulta lähtien takaisin Gobin autiomaahan. Myös Korkeasaaressa syntyneet Hannasta ja Helmi muuttivat totutustarhan kautta luontoon.
Metsäkissa
Saksa, 1998-2010
Metsäkissoja oli aiemmin Euroopan kaikilla metsäisillä vuoristoseuduilla Skandinaviaa lukuun ottamatta. Metsien häviäminen on kutistanut lajin elinaluetta ja sen suurin uhka on risteytyminen kotikissan kanssa. Laji on rauhoitettu ja vaikka se luokitellaan kokonaisuutena elinvoimaiseksi, ovat metsäkissan monet paikalliset kannat uhattuina. Korkeasaaressa syntyneitä nuoria metsäkissoja on lähetetty Saksaan Baijerin luontoon.
Alppivuohi
Itävalta, 1994-2003 ja 2008
Alppivuohi tunnetaan myös nimillä vuorikauris ja alppikauris. Laji hävisi 1800-luvulla lähes sukupuuttoon metsästyksen vuoksi, ja niitä oli enää jäljellä 60 yksilöä. Eläimiä siirretiin eläintarhoihin lisääntymään, ja luontoonpalautukset päästiin aloittamaan seuraavan vuosisadan alussa. Korkeasaaresta vahvistettiin alppivuohien luonnonkantaa yhteensä lähes 40 yksilöllä. Suojelun ja luontoonpalautusten ansiosta alppivuohia elää luonnossa nykyään noin 30 000 yksilöä.
Ilves
Puola, 1997-2001
Manner-Euroopan alue on aikoinaan ollut laajalti ilveksen elinaluetta, mutta 1800-luvun alkuun mennessä sen levinneisyys oli rajoittunut vain muutamalle metsäalueelle. Ilveksiä on 1990-luvun puolivälistä lähtien palautettu luontoon Puolassa Kampinoskin kansallispuistossa, ja kahdeksan Korkeasaaressa syntynyttä ilvestä on osallistunut hankkeeseen. Myös Liettuassa on käynnissä luontoonpalautusprojekti, johon Korkeasaaressa syntyneitä ilveksiä on lähetetty kantavanhemmiksi vuonna 2008.
Visentti
Venäjä, 1997-2000
Viimeinen luonnonvarainen visentti ammuttiin vuonna 1921. Eläintarhoissa oli tuolloin kuitenkin viitisenkymmentä visenttiä, joita alettiin järjestelmällisesti lisäännyttää ja joiden avulla laji saatiin palautettua luontoon Puolan ja Valko-Venäjän rajalla sijaitsevalle Bialowiezan metsäalueelle 1950-luvulla. Myöhemmin visenttejä on palautettu luontoon muuallekin, mm. Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan. Korkeasaaresta on lähetetty visenttejä Moskovan lähellä sijaitsevalle luonnonsuojelualueelle vuosituhannen vaihteessa.
Huuhkaja
Suomi, Ruotsi, Saksa ja Norja, 1979-2001
Viime vuosisadan puolivälissä huuhkaja oli vainottu lintu ja harvinaistui tämän vuoksi huolestuttavasti. Vuodesta 1966 laji on ollut Suomessa rauhoitettu pesimäaikaan ja vuodesta 1983 kokonaan. Kymmenien Korkeasaaressa kuoriutuneiden huuhkajien avulla myös Ruotsin, Norjan ja Saksan huuhkajakannat on saatu pelastettua.
