Julkaistu 29.08.2025
Karhunkestäviä roskiksia testattiin Korkeasaaressa
Korkeasaaren karhut toimivat tutkimusavustajina, kun Suomen riistakeskus tarvitsi käytännön kokemusta karhunkestävien roskisten pitävyydestä. Eläintarhan kahden naaraskarhun tekemä työ edistää karhukonfliktien ennaltaehkäisyä Suomessa.
Suomen riistakeskus kehittää parhaillaan karhunkestäviä roska-astioita karhujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Tänä vuonna usean paikkakunnan haja-asutusalueilla on ollut ongelmia roskiksilla käyvistä karhuista. Viisaana ja nopeasti oppivana eläimenä karhu palaa helpoille ruoka-apajille. Ongelman ratkaisu on jättää karhuille mahdollisimman vähän ravintoa ihmisasutuksen lähistölle.
”Olemme testanneet karhuturvallisia roska-astioita tänä kesänä eri puolilla Suomea, mutta kokemuksia luonnonkarhuista ei ole vielä saatu. Yhteistyö Korkeasaaren kanssa on mahdollistanut molempien roskismallien testauksen ja jatkokehityksen”, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta.
Korkeasaaren karhut ovat testanneet kahta erikokoista haja-asutusalueilla paljon käytettyä roska-astiaa, joita on vahvistettu pienillä metallivahvikkeilla ja sulkumekanismilla. Muutokset astioissa on pyritty tekemään niin, että roskisten käyttö ja tyhjennys eivät vaikeudu merkittävästi.
Korkeasaaressa roska-astiaan laitettiin voimakkaasti tuoksuvia karhujen herkkuja, hunajaa ja kuivattua kalaa, testaajien mielenkiinnon varmistamiseksi. Karhut antoivat roska-astialle kovaa kyytiä: ne kaatoivat ja kierittivät roskista, nousivat sen päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat siihen hampaitaan. Kumpikaan roskis ei auennut karhujen käsittelyssä. Testin päätteeksi karhut siirtyivät popsimaan hedelmiä aamupalakseen.
”Kun tutkimuksen tekeminen luonnossa on hankalaa, eläintarha voi tarjota kiinnostavan tutkimuskohteen. Osallistumme tutkimukseen, jolla edistetään eläinten suojelua ja hyvinvointia. Roska-astioiden kehittäminen edistää ihmisten ja suurpetojen sopuisaa yhteiseloa”, sanoo Korkeasaaren tutkimustoimintaa koordinoiva kuraattori Ulla Tuomainen.
Karhunkestävien roska-astioiden kehitystyötä ja testaamista jatketaan edelleen. Samalla Suomen riistakeskuksen tavoitteena on antaa karhujen elinalueiden liepeillä asuville ihmisille tietoa, kuinka omasta pihapiiristä voi tehdä karhuturvallisen. Karhun elämä pyörii pitkälti ravinnon haun ympärillä ja varsinkin syksyllä karhuilla on suuri ravinnontarve, jotta onnistuneen talvilevon edellytyksenä oleva rasvakerros olisi riittävän paksu.
