Julkaistu 07.07.2022
Tutkijat haastavat käsityksen ikääntymisestä –apuna Korkeasaaren kilpikonnat
Kesäkuun lopulla Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että kilpikonnien ikääntyminen ei noudata samaa kaavaa kuin ihmisillä ja muilla eläimillä. Elinympäristön olosuhteiden parantuessa kilpikonnat voivat käytännössä lakata vanhentumasta.
Korkeasaaren sekä muiden eläintarhojen kilpikonnista tallennetun tiedon ansiosta Etelä-Tanskan yliopiston tutkijat osoittivat, että vanheneminen ei ole välttämätöntä kaikkien eläinlajien kohdalla. Tutkimuksessa oli mukana 52 kilpikonnalajia, joista jopa 80 % vanhenee hitaammin kuin ihminen.
”Havaitsimme, että jotkut näistä lajeista voivat hidastaa vanhenemisnopeuttaan eläintarhojen suotuisissa ympäristöolosuhteissa, verrattuna luonnossa eläviin eläimiin”, kertoo Etelä-Tanskan yliopiston biologian laitoksenapulaisprofessori Dalia Conde, joka on myös ZIMS-eläintietokantaa ylläpitävän Species360-järjestön lajiensuojelututkimuksenjohtaja.
”Nykyaikaisilla eläintarhoilla on tärkeä rooli lajien suojelussa, ympäristökasvatuksessa sekä tutkimuksessa, ja tämä osoittaa, kuinka valtavan arvokasta eläintarhojen ja yleisöakvaarioiden tallettama tieto on tieteen edistämisessä.”
Vallitsevien ikääntymisteorioiden mukaan eliön vanheneminen alkaa sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Tapahtuu energiankäytön kompromissi: yksilö käyttää vähemmän energiaa omien solujensa vaurioiden korjaamiseen, ja enemmän geeniensä siirtämiseksi seuraaville sukupolville. Teorioiden mukaan tällaiset kompromissit ovat väistämättömiä, ja siten myöskään vanhenemista ei voi välttää. Tämä on myös vahvistettu useiden lajien kohdalla, erityisesti nisäkkäillä ja linnuilla.
Kilpikonnat kuitenkin jatkavat kasvamistaan vielä sukukypsyydenkin jälkeen. Siksi niiden nyt uskotaan voivan käyttää energiaansa soluvaurioiden korjaamiseen, eli välttämään ikääntymisen haitallisia vaikutuksia. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että vaikka kaikki kilpikonnat eivät osoita merkkejä vanhenemisesta, ne eivät kuitenkaan ole kuolemattomia.
”Näiden kilpikonnien kuolemanriski ei kohoa iän mukana, mutta riski siihen on silti suurempi kuin nolla. Lyhyesti sanottuna ne tulevat menehtymään sellaisiin syihin, joita ei voi välttää, esimerkiksi sairastumiseen”, kertoo tutkimukseen osallistunut matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori, Species360-järjestön tilastoanalyytikko Fernando Colchero.
Korkeasaaressa asuu seitsemän kilpikonnalajin edustajia. Vanhimpia niistä ovat eläintarhaan vuonna 1978 muuttaneet
hiilikilpikonnat, jotka olivat saapuessaan muutaman vuoden ikäisiä. Nuorin on puolestaan kaksi vuotta sitten Korkeasaaressasyntynyt pannukakkukilpikonna.
”On hienoa nähdä, kuinka eläintietokanta ZIMS:iin kirjaamamme tiedot hyödyttivät tutkijoita tällä kertaa. Tietokanta on meillä Korkeasaaressa jokapäiväinen työkalu, joka on avuksi sekä eläinten hoidossa että suojeluohjelmiin osallistuvien lajien siirtojensuunnittelussa. Jos esimerkiksi eläin muuttaa meiltä toiseen eläintarhaan, sen taustat ja terveystiedot ovat automaattisesti myös paikallisten hoitajien ja eläinlääkärien nähtävissä”, kertoo Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti.
