Julkaistu 23.01.2026
Sademetsän viimeiset -dokumentti kertoo kultatamariinin suojelusta
Opiskelijatyönä valmistunut dokumentti kertoo erittäin uhanalaisista kultatamariineista. Brasilian rannikkosademetsissä Rio de Janeiron lähistöllä elävän lajin kanta on saatu kääntymään kasvuun suojelutyön ansiosta. Eläintarhoilla on tärkeä roolinsa suojelussa, sillä arviolta yli kolmannes luonnossa elävistä kultatamariineista polveutuu eläintarhoista palautetuista eläimistä. Eläintarhat myös tukevat luonnossa tehtävää suojelutyötä, jonka keskeisenä tavoitteena on turvata lajin elinympäristönään käyttämät sademetsät.
Haaga-Helian journalismin koulutusohjelman opiskelijat Silja Kananen, Katja Kempas ja Viivi Kaskela ottivat Korkeasaareen yhteyttä viime elokuussa dokumentin aihetta suunnitellessaan ja kiinnostuivat kultatamariinien suojelusta. He kävivät syksyn aikana Korkeasaaressa kuvaamassa kultatamariineja ja kartuttamassa tietojaan aiheesta. Joulukuussa valmistuneen dokumentin nimeksi tuli Sademetsän viimeiset.
”Olemme aina olleet kiinnostuneita eläintensuojelusta ja meille tuli uutena tietona se, että eläintarhat osallistuvat suojeluun näin paljon. Haluamme tällä dokumentilla tuoda esiin näkökulman, jota moni ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi. Teimme dokumentin videojournalismin jatkokurssia varten”, tekijät kertovat aihevalinnastaan.
Sademetsän viimeiset on ajatuksia herättävä ja valaiseva dokumentti erittäin uhanalaisen brasilialaisen kultatamariinin selviytymistaistelusta. Dokumentissa käydään läpi, miten lähes kadonneen lajin kanta on saatu elpymään pitkäjänteisen kansainvälisen suojelutyön ansiosta. Opiskelijat haluavat muistuttaa dokumentillaan, että ihmisen vastuullisilla teoilla voi olla ratkaiseva merkitys lajin tulevaisuudelle.
Suojelutyö Brasiliassa jatkuu
Korkeasaari on tukenut vuodesta 2024 Save the Golden Lion Tamarin -järjestöä, joka tekee yhteistyötä paikallisen suojelutoimijan Associação Mico Leão Douradon (AMLD) kanssa lajin elinalueen ytimessä Brasiliassa. Dokumenttia varten opiskelijat haastattelivat AMLD:n toiminnanjohtaja Luís Paulo Ferrazia, joka on työskennellyt kultatamariinien suojelujärjestössä vuodesta 2011 ja toimii kädellisten asiantuntijana kansainvälisessä luonnonsuojeluliitto IUCN:ssä.
Metsien hakkuut, maatalous ja karjankasvatus sekä näitä seurannut kaupunkialueiden laajeneminen ovat hävittäneet kultatamariinien elinympäristöä niin, että siitä on jäljellä enää noin 2 % alkuperäisestä pinta-alasta. Jäljellä oleva elinympäristö on pirstoutunut pieniksi saarekkeiksi. Tämän vuoksi AMLD suojelee kultatamariineille tärkeitä maa-alueita ja ennallistaa metsiä paikallisten taimikasvattamoiden taimilla. Istutuksilla muodostetaan yhdyskäytäviä, jotka auttavat kultatamariineja kulkemaan turvallisesti metsäalueiden välillä.
Vaikka kultatamariinien määrä on moninkertaistunut viime vuosisadalta, noin 200 yksilöstä nykyiseen noin 4800 yksilöön, suojelutyötä tarvitaan vielä vuosien ajan. Vuonna 2017 keltakuume-epidemia levisi kultatamariinien keskuudessa ja seurauksena luonnonkannasta menetettiin 32 % kahden vuoden aikana. Epidemia onnistuttiin saamaan hallintaan rokotuksin. Tällä hetkellä suojelijoita huolestuttavat Brasilian hallituksen suunnitelmat uudelle rautatielinjaukselle kultatamariinien elinalueen poikki ja aiheesta käydään tiivistä keskustelua hallituksen kanssa.
Luís Paulo Ferraz muistuttaa dokumentin lopussa eläintarhojen roolista suojelussa: ”Hyvät eläintarhat voivat vaikuttaa merkittävästi lajien suojeluun. Hyvissä eläintarhoissa työskentelee ammattilaisia ja niiden suojeluohjelmat tukevat in-situ -suojelua elinalueilla. Meille eläintarhojen tuki on täysin välttämätöntä, jotta voimme jatkaa toimintaamme. Lisäksi eläintarhat ylläpitävät kultatamariinin tarhakantaa.”
Myös Korkeasaari on mukana noin 150 eläintarhan verkostossa, jotka ylläpitävät EEP-suojeluohjelmalla geneettisesti monimuotoista tarhakantaa kultatamariineista. Jos luonnonvaraisten kultatamariinien tilanne heikkenee, voidaan tarhoissa syntyneitä apinoita vapauttaa luontoon vahvistamaan populaatiota. Edellisen kerran näin on tehty vuosina 1984–2000, ja onnistuneen luontoonpalautuksen ansiosta noin 40 % luonnossa elävistä kultatamariineista on arvioitu olevan näiden eläintarhoista siirrettyjen eläinten jälkeläisiä.
Osallistu!
