Kestävä kehitys auttaa kultamantellan suojelussa Madagaskarilla

Kultamantella

Korkeasaaren ystävät tukee tämän vuoden keräysvaroista 2000 eurolla Suomen luonnonsuojeluliiton Torotorofotsy-kosteikon suojeluhankketta. Tämä Madagaskarilla sijaitseva, lajistoltaan runsas kosteikko on myös äärimmäisen uhanalaisen kultamantellan elinalue.

Suomen luonnonsuojeluliiton kehitysyhteistyökoordinaattori Laura Blomberg kävi lokakuussa Madagaskarilla seuraamassa, miten Torotorofotsy-kosteikkoa ympäröivän luonnonsuojelualueen kestävää kehitystä tukeva hanke edistyy. Työ ei ole helppoa, mutta suojelutoimien vaikutus on hyvin nähtävissä.

”Elinympäristöjen suojelun tärkeys korostuu pienillä eliölajeilla, joiden ainoat elossa olevat populaatiot elävät hyvin kaukana toisistaan. Saatetaan puhua hyvinkin pienistä alueista, joiden säilymisellä voi olla ratkaiseva rooli lajin selviytymisessä. Myös kannan säilyttäminen tarhaolosuhteissa korostuu, kun lajin viimeiset elinympäristöt ovat välittömän uhan alla”, luonnehtii Blomberg Torotorofotsyn tärkeyttä.

Ihmisen vaikutus uhkaa kultamantellan elinympäristöä, sanoo Blomberg: ”Kultamantellan elinalue Torotorofotsyn suojelualueella on jo hyvin rajoittunut ja eriytynyt muista kohteista. Sitä uhkaa tiukasta suojelusta huolimatta jalometallienetsintä paikallisten toimesta, rakennusmateriaalien kerääminen ja ympäröivän kosteikkoalueen käytön laajentuminen maatalouden käyttöön myös kultamantellan elinympäristöön eli kosteikkoa ympäröivään metsään.”

Korkeasaaren Africasia-talon sademetsäpuolelta löytyvä kultamantella on endeeminen laji, eli sitä elää vain muutamalla erittäin pienellä alueella Madagaskarilla. Väistääkseen sukupuuton populaation tulee säilyä mahdollisimman elinvoimaisena, jotta kanta kestää jo luontaisestikin vaihtelevat sääolosuhteet ja sen tuomat haasteet. Ilmastonmuutos lisää tätä riskiä.

Laura Blomberg kertoo, että työ on hidasta, mutta onneksi muutosta on jo nähtävissä: ”Elinympäristöjen tuhon taustalla on monimutkaisia ongelmia, jotka vaativat monialaisia ratkaisuja, ja siksi välillä työ tuntuu etenevän tahmeasti. Pohjimmiltaan syyt liittyvät köyhyyteen ja ihmisten tarpeesta saada päivittäin ruokaa itselleen. Totta kai se välillä turhauttaa, esimerkiksi kun vastassa on tällainen tuhottu alue. Kokonaisuudessaan kuitenkin suojelutoimet ovat hyvin nähtävissä ja olen hyvin luottavainen kultamantellan selviytymiseen myös Torotorofotsyn suojelualueella.”