Tutkimusta eläinten hyväksi
Uhanalaisten lajien suojelemiseksi niiden elintapojen ymmärrys on ensiarvoisen tärkeää. Luonnossa monien lajien tutkiminen voi kuitenkin olla hyvin hankalaa vaikeakulkuisen ympäristön tai lajin harvalukuisuuden vuoksi. Eläintarhassa sen sijaan voidaan tutkia helposti esimerkiksi eläinten käyttäytymistä ja lisääntymistä, sillä tarkkailtavat yksilöt ja niiden taustat tunnetaan, ja kamerajärjestelmät välittävät tietoa eläinten liikkeistä ympäri vuorokauden.
Tutkimuksilla voidaan lisätä tarhoissa elävien eläinten hyvinvointia muun muassa tarkkailemalla niiden käyttäytymistä ja olosuhteita sekä kehittämällä uusia virikkeitä. Etäyhteyttä käyttävillä laitteilla voidaan seurata ympäristön lämpötilaa, kosteutta, äänitasoja ja valojaksoja. Näin voidaan varmistua esimerkiksi siitä, että terraarioiden lämpötila ja kosteusprosentti ovat oikealla tasolla. Seurantatekniikkaa hyödynnetään myös eläinkuljetusten aikana.
Korkeasaaren Villieläinsairaala on tärkeä tutkimusmateriaalin lähde kotimaisten lajien tutkimuksessa. Esimerkiksi kaikki takaisin luontoon kuntoutetut linnut rengastetaan, jotta niiden liikkeistä saadaan tulevaisuudessakin tietoa.
Tutkimuksissa edetään eläinten ehdoilla
Eläinten hyvinvointi on kaiken Korkeasaaren toiminnan, myös tutkimusten eettinen perusta. Uutta tutkimusta suunnitellessa punnitaan sen hyödyt sekä yksilölle että lajille. Eläintarhassa asuvat eläimet eivät ole koe-eläimiä, eikä tutkimus saa aiheuttaa niille merkittävää haittaa. Esimerkiksi kun Korkeasaaressa on tutkittu nukutusaineiden vaikutusta eri lajeihin, eläimiä ei ole nukutettu tutkimusta varten, vaan tiedot on kerätty samalla kun eläinlääkärin on pitänyt nukuttaa eläin muita hoitotoimenpiteitä varten. Nukutusaineiden vaikutuksen tutkimuksesta on hyötyä myös tarhaolosuhteiden ulkopuolella.
Yksilö- ja lajitietoa kerätään tietopankkeihin
Korkeasaaren eläimistä ylläpidetään eläinrekisteriä, josta selviää syntyneiden ja kuolleiden, sekä saapuneiden ja muualle lähetettyjen eläinten määrät. Kansainvälisesti eläintarhojen ja villieläinten tutkimuslaitosten tietopankkina toimii Species360 ZIMS, joka sisältää yksilötason tietoa eläimistä ja sitä kautta eläinlajeista. Tietoa on talletettu eläintarhoissa, yleisöakvaarioissa, villieläinten pelastuskeskuksissa sekä tutkimuslaitoksissa yhteensä yli 10 miljoonasta eläinyksilöstä – mukana myös Korkeasaaressa nyt ja aikaisemmin asuneet eläimet. Kansainvälisillä tutkijoilla on mahdollisuus hyödyntää näitä tietoja sekä eläinten kantakirjoja työssään.
Lähes kaikki Korkeasaaressa kuolleet tai lopetetut eläimet tutkitaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteen patologian laitoksella tai Ruokavirastossa, ja tutkimusraportit tallennetaan. Niistä saatu tieto auttaa eläinten hoitokäytäntöjen kehittämisessä. Osa eläimistä lähetetään luonnontieteellisen museon kokoelmiin mahdollista tulevaa opetus- ja tutkimuskäyttöä varten. Joissain tilanteissa eläimistä voidaan tallentaa pakastamalla myös veri- ja kudosnäytteitä tai sukusoluja. Näin eläimet edesauttavat vielä kuoltuaankin lajin hoito- ja biologisen tiedon karttumista.
Eläintarhan vierailijat tutkimuskohteena
Myös suojeluviestinnän vaikuttavuutta ja eläintarhan vierailijakokemusta voidaan mitata tutkimalla. Erilaisilla tutkimusmenetelmillä, kuten kyselyillä, havainnoinnilla ja haastatteluilla saadaan kerättyä monipuolista tietoa eläintarhan noin puolesta miljoonasta vuosittaisesta vierailijasta sekä näiden näkemyksistä ja kokemuksista.
Tutkimuksilla voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten erilaiset viestintätavat, kuten opasteet, juonnot tai digitaaliset sisällöt vaikuttavat ihmisten luonnonsuojelutietoisuuteen ja asenteisiin. Eläintarhan vierailijoiden kokemuksia ja näkemyksiä selvittämällä Korkeasaari voi kehittää ympäristökasvatustaan entistä vaikuttavammaksi, viestiä ymmärrettävämmin suojelutyön tuloksista, parantaa eläintarhan vierailijakokemusta ja innostaa vierailijoita toimimaan luonnon hyväksi.
Saariympäristön monimuotoisuuden seuranta
Korkeasaaren sijainti Helsingin edustalla tarjoaa erinomaiset puitteet lähiluonnon tutkimiselle ja seurannalle. Saarella on metsäisiä alueita, niittyjä, kalliorinteitä ja rantaekosysteemejä, jotka muodostavat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille. Korkeasaaren puutarha on perustettu jo 1800-luvulla, ja nykyisin eläintarhan kasvillisuutta kartoitetaan ja kehitetään osana luonnon monimuotoisuuden turvaamisen LUMO-toimintaohjelmaa.
Luonnonvaraisen kasvillisuuden, hyönteisten, lintujen ja nisäkkäiden seuranta auttaa ymmärtämään lajiston muutoksia ja ekosysteemin tilaa. Korkeasaaressa seurataan linnustoa ympäri vuoden esimerkiksi osallistumalla talvilintulaskentaan ja BirdLifen pönttöbongaukseen, ja saaren kasvillisuutta tallennetaan verkkopohjaiseen HORTIS-tietokantaan. Näitä tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi eläintarhan ympäristönhoidon toimenpiteiden suunnittelussa.
