Korkeasaareen istutettiin uhanalaisen kirvelilattakoin ravintokasvia

Korkeasaarella on työn alla kirvelilattakoin suojelusuunnitelma, jossa suojelutoimet tapahtuvat eläintarhan alueella. Vuosi sitten tehtiin ensimmäiset kirvelilattakoin ravintonaan käyttämän kasvin koekylvöt. Tänä kesänä Korkeasaaren puutarhurit ovat istuttaneet eläintarhaan 2000 Helsingin Sataman lahjoittamaa mukulakirvelin mukulaa. Niille valittiin useita sopivia kasvupaikkoja eri puolilta saarta. Tavoitteena on varmistaa, että Helsingissä on mukulakirvelikasvustoja ja ravintoa kirvelilattakoiperhosen toukille.

”Tämä on todella innostava hyönteisen suojeluhanke, jossa työntekijämme pääsevät konkreettisesti edistämään lajin suojelua. Ensin tehdään töitä kasvien kanssa, jotta perhostoukille riittää ruokaa ja sitten kehitetään kirvelilattakoin kasvattamisen keinoja”, kertoo Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti.

Retki Lapinlahden puistoon

Osana suojeluhanketta Korkeasaaren asiantuntijat kävivät juhannusviikolla tutustumassa Lapinlahden puistossa Helsingin ainoaan kirvelilattakoin elinalueeseen ja siellä kasvavaan mukulakirveliin. Oppaina kierroksella olivat Helsingin Sataman edustaja ja Rambollin perhosasiantuntija. Retken tavoitteena oli oppia lisää mukulakirvelikasvista ja sen hoidosta sekä perehtyä kirvelilattakoin elinkiertoon.

Lapinlahden puistoon on kylvetty mukulakirvelin siemeniä ja istutettu kasvin mukuloita. Mukulakirveli on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä vuotena se kasvattaa maanalaisen mukulan ennen lakastumistaan. Toisena vuotena kasvaa pitkä kukkavarsi, johon kasvi tekee siemeniä. Lajin pitsimäiset lehdet muistuttavat koiranputkea, mutta ovat karvaiset. Mukulakirveli on sitkeä laji ja selviää myös muiden kasvien katveessa

Kirvelilattakoin elämänvaiheet noudattelevat vuoden kiertoa. Kesällä perhonen munii mukulakirveliin, jonka kukkia toukat käyttävät ravintonaan. Mustavalkoinen salmiakkikuvioinen toukka tiputtautuu kasvilta karikkeeseen, jossa se koteloituu ja muuttaa muotoaan perhoseksi. Aikuiset kirvelilattakoit lentävät syksyllä hämärän aikaan ja etsivät talvehtimispaikan esimerkiksi kaarnan alta tai puunkolosta.

Kolme tunnettua elinaluetta Suomessa

Kirvelilattakoi (Depressaria chaerophylli) on Suomessa erittäin uhanalainen ja luonnonsuojelulain mukaan erityisesti suojeltava ruskeankirjava perhonen. Sillä on Suomessa vain kolme tunnettua elinaluetta Helsingissä, Inkoossa ja Kaarinassa. Esiintymät keskittyvät perhostoukan ravintonaan käyttämän mukulakirvelin kasvupaikoille.

Lapinlahden puiston eteläreunaan suunnitellaan tunnelia sataman autoliikenteelle. Helsingin Sataman tavoitteena on turvata kirvelilattakoin elinmahdollisuudet mm. lisäämällä puistoon merkittäviä määriä mukulakirveliä kylvöin ja täydennysistutuksin monivuotisen istutussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että mukulakirvelin kasvualueita esiintyy puistossa riittävästi, jotta kirvelilattakoin elinympäristö ei heikkene.