Saimaannorpille kolattiin ennätysmäärä apukinoksia

Metsähallituksen johtamissa vuosittaisissa apukinoskolauksissa oli tänä vuonna mukana 350 vapaaehtoista, jotka sinnikkäästi kasasivat kinoksia vaikeista olosuhteista huolimatta. Apukinoksia on tehty saimaannorpille vuodesta 2014 lähtien, ja tänä vuonna niiden merkitys korostuu erityisesti vähälumisen talven vuoksi. Lauhoina talvina jopa 80–90 % kuuteista syntyy norppaemon apukinokseen kaivamaan pesään.

Korkeasaaresta lähti jälleen reipas apujoukko Saimaan jäille. Tammikuun viimeisellä viikolla kolausvuoroon pääsi kuusi työntekijää hallinnosta sekä kiinteistön- ja ympäristönhuollosta. He lähtivät liikkeelle Savonlinnasta varhain aamulla ja suunnistivat Metsähallituksen erityisasiantuntijoiden kanssa moottorikelkoilla, kolausvarusteet ahkioiden kyydissä, kauas jäälle etäällä toisistaan sijaitseville apukinosten tekopaikoille.

Lauhan sääjakson vuoksi lunta oli jäällä vain ohut kerros. Paikoin lumi oli lähinnä sohjoa ja vettä, joten kumisaappaat olivat välttämättömät varusteet. Työ sujui kuitenkin rattoisasti hyvällä porukalla ja kaiken kaikkiaan päivän aikana saimaannorpille tehtiin neljä apukinosta eri sijainteihin. Apukinoksista kasattiin suuria, jotta ne kestäisivät mahdollisimman hyvin myös lauhojen kelien yli.

Apukinokset ovat tänä talvena erityisen tärkeitä

Saimaannorppaemot kaivavat pesänsä rantakinoksiin ja synnyttävät kuuttinsa pesään helmi-maaliskuun aikana. Pesäpaikoiksi on tarjolla myös ennätyksellisesti yli 300 apukinosta, jotka vapaaehtoiset tekivät tammikuussa ja helmikuun alussa. Apukinosten merkitys saimaannorppien suojelutoimena korostuu niinä talvina, joina lumitilanne on heikko.

”Luonnonkinoksia ei ole tänä talvena juurikaan muodostunut, joten osa kuuteista syntyy todennäköisesti ilman pesän suojaa tai joutuu varhaisessa vaiheessa pärjäämään ilman ehjää pesäkinosta. Silloin ne ovat pedoille ja kylmettymiselle alttiina. Tilanne on kuuttien kannalta surkea”, arvioi Metsähallituksen erityisasiantuntija Riikka Alakoski.

Apujoukoille Alakoski lausuu suuret kiitokset saimaannorppien puolesta: ”Vapaaehtoiset kolasivat haastavista olosuhteista huolimatta ennätysmäärän apukinoksia, joista on erityisen suuri apu tänä talvena. Niistä suuri osa on todennäköisesti käytössä, koska vaihtoehtoja ei juuri ole. Myös keinopesien oletan olevan kovassa käytössä.”

Ilmastonmuutoksen myötä talvet muuttuvat yhä epävakaisemmiksi, mikä lisää apukinosten ja keinopesien merkitystä saimaannorpan suojelussa. Itä-Suomen yliopiston johdolla kehitettyjä kelluvia keinopesiä on asennettu maastoon 40 kappaletta, ja niille on suunniteltu laajempaa käyttöä. Keinopesiä pyritään asentamaan kattavasti koko Saimaalle ja siihen tullaan tarvitsemaan jatkossa myös vapaaehtoisten apua.