Metsäkissa
Felis silvestris silvestris
Metsäkissa muistuttaa paljon kotikissaa, mutta on pitkäkarvaisempi ja rotevampi. Se liikkuu hämärän aikaan ja elää mieluimmin lehtimetsissä, joissa on rehevä aluskasvillisuus ja runsaasti pensaikkoa. Kissamaiseen tapaan se kiipeää sujuvasti puuhun, vaikka elääkin pääasiassa maassa. Turvapaikakseen se valitsee kiven- tai kallionkolon, ja saattaa hyödyntää ketun tai mäyrän kaivamia koloja. Sinne se vetäytyy varsinkin kylmänä vuodenaikana. Reviirinsä tämä yksineläjä merkitsee hajumerkein ja raapimisjäljin puihin.
Kissalla ja ihmisellä on pitkä yhteinen historia, joka on alkanut jo 10–12 000 vuotta sitten Lähi-idässä. Kesykissan esi-isä on paikallinen villikissa, josta tuli arvokas kumppani ihmiselle maanviljelyksen myötä, kun jyrsijät piti saada kuriin viljavarastoissa.
Suojelu
Metsäkissaa on elänyt Euroopan kaikilla metsäisillä vuoristoseuduilla pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Metsien häviäminen on kutistanut lajin elinaluetta ja lajin suurin uhka on risteytyminen kotikissan kanssa.
Metsäkissa on rauhoitettu ja vaikka laji luokitellaan kokonaisuutena elinvoimaiseksi, ovat sen monet paikalliset kannat uhattuina. Esimerkiksi Skotlannissa metsäkissa on äärimmäisen uhanalainen, ja lajin kannan vahvistamiseksi on alkamassa luontoonpalautusprojekti. Luontoonpalautuksia on tehty myös Saksassa Baijerin alueella, ja niihin on osallistunut myös Korkeasaaressa syntyneitä kissoja.
Euroopan eläintarhajärjestö EAZA valmistelee metsäkissoille suojeluohjelmaa (EEP), johon myös Korkeasaaren eläimet kuuluisivat.
Korkeasaaressa
Ensimmäiset metsäkissat tulivat Korkeasaareen vuonna 1992. Ne ja myöhemmät pariskunnat ovat saaneet Korkeasaaressa useita pentuja, joista osa on lähetetty luontoonpalautukseen Saksaan.
Nykyisin Korkeasaaren Kissalaaksossa asuu vuonna 2018 sveitsiläisessä eläintarhassa syntynyt metsäkissauros Kartsa.
Kissalaakso
Uhanalaisuusluokitus
Elinympäristö
Ravinto
Elinikä
10–15 vuotta
Lisääntyminen
Kiima-aika helmi–maaliskuu
Kantoaika 66–68 vrk
Pentuja 2–6 kpl
Tieteellinen luokitus
Lahko: petoeläimet (Carnivora)
Heimo: kissaeläimet (Felidae)
Tiesitkö?
Metsäkissa ja kotikissa voivat risteytyä keskenään, mikä uhkaa lajin säilymistä.
Lue myös nämä
-
Uhanalaisuusluokitukset
Korkeasaaren lajitietokylteissä ja verkkosivuilla käytetään Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n uhanalaisuusluokituksia. Luokitus määräytyy erilaisten kriteerien yhteisvaikutuksena.
-
Virikkeet
Eläin kohtaa luonnossa valtavan määrän erilaisia ja eri aistein koettavia asioita. Jotta eläimillä riittää tarhassakin mielekästä tekemistä, eläintenhoitajat suunnittelevat ja toteuttavat niille erilaisia virikkeitä.