Madagaskarinsihisevätorakka

Madagaskarinsihisevätorakka

Gromphadorhina portentosa

Madagaskarinsihisevätorakka on nimensä mukaisesti Madagaskarilla elävä torakkalaji. Torakoita on ollut olemassa jo yli 300 miljoonaa vuotta sitten, ja lahko onkin vanhimpia hyönteisryhmiä. Torakan ruumis on litteä. Siihen kuuluu päässä sijaitsevat verkkosilmät sekä pitkät tuntosarvet, kovan kitiinipanssarin suojaamasta keskiruumiista lähtee kolme raajaparia ja pehmeässä takaruumiissa sijaitsevat tärkeät elimet. Toisin kuin useimmilla torakoilla, madagaskarinsihisevillätorakka on laji, jolla ei ole siipiä eli se ei osaa lentää.

Sihisevät torakat elävät Madagaskarin sademetsien pohjalla ja syövät lahoavaa kasvimateriaalia, jonka sekaan ne myös piiloutuvat saalistajilta. Ne osaavat kuitenkin myös kiivetä.

Uhattuna torakat yrittävät pelotella saalistajaa kovalla, sihisevällä äänellä, jonka ne saavat aikaan puhaltamalla ilmaa ulos hengitysputkistaan.

Suojelu

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ei ole määritellyt lajille uhanalaisuusluokitusta. Madagaskarinsihisevätorakka on varsin yleinen levinneisyysalueellaan ja niitä pidetään jonkun verran myös lemmikkinä. Joissain Yhdysvaltain osavaltioissa lajin pitämiseen tarvitaan erillinen lupa – tällä estetään torakoiden päätyminen luontoon vieraslajiksi.

Korkeasaaressa

Madagaskarinsihiseviätorakoita elää Korkeasaaressa terraariossa useiden muiden ötökkälajien naapurissa, trooppisten talojen välisessä tunnelissa. Niitä on joskus myös mahdollisuus päästä silittämään tai pitämään kädellä oppaan kanssa.

Africasia-talo

Uhanalaisuusluokitus

NE - ei arvioitu

Elinympäristö

sademetsä

Ravinto

hedelmät lehdet

Koko

Madagaskarinsihisevätorakka koko 5–8 cm

Koko

Elinikä

2–5 vuotta

Lisääntyminen

Noin 50 poikasta kerrallaan

Tieteellinen luokitus

Lahko: torakat (Blattodea)
Heimo: Blaberidae

Tiesitkö?

Torakkalajeja on maailmassa noin 4500, eli yhtä paljon kuin nisäkäslajeja yhteensä!