Amurinleopardi

Panthera pardus orientalis

Leopardi on villeistä kissoista laajimmalle levinnyt, ja se jaetaan useampaan alalajiin. Alalajeista pohjoisin ja uhanalaisin on amurinleopardi. Amur-joen alueella Venäjän ja Kiinan rajaseudulla elää vain noin 100-130 amurinleopardia, joten sukupuuton vaara on suuri.

Leopardit ovat lähes erakkoja. Reviirejä puolustetaan tappelemalla, ja ne merkitään tarkasti virtsalla, jota leopardi ruiskuttaa kiville, oksille ja puunrungoille. Leopardin tavallisin ääntely kuulostaa siltä kuin sahattaisiin kovaa puuta: sitä käytetään sekä julistamaan reviirinomistajan läsnäoloa että yhteydenpitoäänenä.

Amurinleopardin elinaluetta ovat havu- ja sekametsät. Saalista on vähän, ja sen vuoksi kissan on liikuttava laajalla alueella. Amurinleopardi pyydystää tavallisesti villisikoja ja jäniksiä, mutta myös muita eläimiä, kuten peuroja, kauriita ja lintuja. Taitavana kiipeilijänä leopardi usein raahaa saaliinsa puuhun, pois haaskansyöjien ulottuvilta. Niillä alueilla, joilla sekä amurinleopardi ja -tiikeri elävät, leopardit suosivat korkeampia maastoja tiikerien viihtyessä alavimmilla alueilla.

Suojelu

Amurinleopardi on yksi maailman uhanalaisimmista kissapedoista. Alalajin ahdingon on aiheuttanut elinalueiden kutistuminen hakkuiden ja metsäpalojen takia. Kauniista turkista johtuva salametsästys harventaa myös leopardien rivejä. Tällä hetkellä amurinleopardeja arvioidaan olevan luonnossa noin 130. Vähimmillään luonnossa on ollut vain noin 35 amurinleopardia ja kanta kääntyi selvään kasvuun vasta 2010-luvulla. Pieni populaatio on altis sukusiitokselle ja taudeille, kuten penikkatautivirukselle.

Amurin kissapetojen suojeluun osallistuvien yhteisöjen kattojärjestö on WildCats Conservation Alliance, johon myös Korkeasaari kuuluu. Suojelupartiot valvovat Amurin kissapetojen elinalueita metsästäjien ja tulipalojen varalta. Alueen kylissä ja kouluissa tehdään ympäristökasvatusta ja karjanomistajille korvataan kissapetojen aiheuttamat karjanmenetykset. Korkeasaari on tukenut amurinleopardien suojelutyötä luonnossa yli 20 vuoden ajan, vuodesta 1998 saakka.

Eläintarhoissa on tällä hetkellä amurinleopardeja tuplasti sen verran kuin luonnossa, eli noin 200, joista puolet Euroopassa. Amurinleopardi kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen EEP-suojeluohjelmaan, jonka lisäksi eläintarhoissa asuvista amurinleopardeista pidetään maailmanlaajuista kantakirjaa.

Luontoonpalautusprojektin, jonka tarkoituksena on viedä amurinleopardeja tarhoista luontoon suojelualueelle ja taata niille hyvät olot lisääntymiseen, oli tarkoitus alkaa Venäjällä 2020-luvulla. Projekti on vaativa, mutta se on amurinleopardin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä. Poliittisen tilanteen vuoksi eläimiä ei kuitenkaan tällä hetkellä voi lähettää Euroopan eläintarhoista hankkeeseen.

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa on ollut amurinleopardeja 1970-luvun lopulta lähtien.

Nykyisin Korkeasaaressa asuu kaksi aikuista amurinleopardia. Vuonna 2018 syntynyt urosleopardi Timba muutti Korkeasaareen Moskovan eläintarhasta vuonna 2021. Timba edustaa eläintarhoissa harvinaisia geenejä, sillä sen isä on syntynyt luonnossa: se löytyi loukkaantuneena, eikä hoidosta huolimatta kuntoutunut tarpeeksi palatakseen luontoon. Urosta vuotta nuorempi naaras Youmi muutti Korkeasaareen puolestaan Kööpenhaminan eläintarhasta. Parin ensimmäiset pennut syntyivät heinäkuussa 2026.

Edellisen kerran Korkeasaaressa on syntynyt amurinleopardi vuonna 2015. Vuoden ikäisenä pentu muutti Kanadaan Montrealin lähellä sijaitsevaan Granbyn eläintarhaan jatkamaan sukuaan.

Kissalaakso

Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan