Amurinleopardi

Amurinleopardi

Panthera pardus orientalis

Leopardi on villeistä kissoista laajimmalle levinnyt, ja se jaetaan useampaan alaljiin. Alalajeista pohjoisin ja uhanalaisin on amurinleopardi. Amur-joen alueella Venäjän ja Kiinan rajaseudulla elää vain noin sata amurinleopardia, joten sukupuuton vaara on suuri.

Leopardit ovat lähes erakkoja. Reviirejä puolustetaan tappelemalla, ja ne merkitään tarkasti virtsalla, jota leopardi ruiskuttaa kiville, oksille ja puunrungoille. Leopardin tavallisin ääntely kuulostaa siltä kuin sahattaisiin kovaa puuta: sitä käytetään sekä julistamaan reviirinomistajan läsnäoloa että yhteydenpitoäänenä.

Amurinleopardin elinaluetta ovat havu- ja sekametsät. Saalista on vähän, ja sen vuoksi kissan on liikuttava laajalla alueella. Amurinleopardi pyydystää tavallisesti villisikoja ja jäniksiä, mutta myös muita eläimiä, kuten peuroja, kauriita ja lintuja. Taitavana kiipeilijänä leopardi usein raahaa saaliinsa puuhun, pois haaskansyöjien ulottuvilta. Niillä alueilla, joilla sekä amurinleopardi ja -tiikeri elävät, leopardit suosivat korkeampia maastoja tiikerien viihtyessä alavimmilla alueilla. 

Suojelu

Amurinleopardi on yksi maailman uhanalaisimmista kissapedoista. Alalajin ahdingon on aiheuttanut elinalueiden kutistuminen hakkuiden ja metsäpalojen takia. Kauniista turkista johtuva salametsästys harventaa myös leopardien rivejä. Tällä hetkellä amurinleopardeja arvioidaan olevan luonnossa noin 100. Vielä 2010-luvun alussa luku oli alle 60, joten kannan koko on vihdoinkin kasvussa. Pieni populaatio on kuitenkin altis sukusiitokselle ja taudeille, kuten penikkatautivirukselle.

Amurin kissapetojen suojeluun osallistuvien yhteisöjen kattojärjestö on WildCats Conservation Alliance, johon myös Korkeasaari kuuluu. Suojelupartiot valvovat Amurin kissapetojen elinalueita metsästäjien ja tulipalojen varalta. Alueen kylissä ja kouluissa tehdään ympäristökasvatusta ja karjanomistajille korvataan kissapetojen aiheuttamat karjanmenetykset. Korkeasaari on tukenut amurinleopardien suojelutyötä luonnossa jo vuodesta 1998 saakka.

Eläintarhoissa on tällä hetkellä amurinleopardeja tuplasti sen verran kuin luonnossa.
Eläintarhoissa amurinleopardeja on noin 200, joista puolet Euroopassa. Amurinleopardi kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen EEP-suojeluohjelmaan, jonka lisäksi eläintarhoissa asuvista amurinleopardeista pidetään maailmanlaajuista kantakirjaa. 

Luontoonpalautusprojektin, jonka tarkoituksena on viedä amurinleopardeja tarhoista luontoon suojelualueelle ja taata niille hyvät olot lisääntymiseen, on tarkoitus alkaa lähivuosina. Projekti on vaativa, mutta amurinleopardin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä.

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa on ollut amurinleopardeja 1970-luvun lopulta lähtien.

Nykyisin Kissalaaksossa asuu naarasleopardi Inga, joka saapui Korkeasaareen syksyllä 2020. Se on syntynyt vuonna 2018 Wienin eläintarhassa. Saman ikäinen uros Timba muutti Korkeasaareen seuraavana keväänä Moskovan eläintarhasta. Timban isä on syntynyt luonnossa: se löytyi loukkaantuneena, eikä hoidosta huolimatta kuntoutunut tarpeeksi pärjätäkseen enää luonnossa. Timba on siis tärkeä yksilö lajin suojelun kannalta, sillä sen geenejä ei vielä ole eläintarhoissa.

Korkeasaaresssa on syntynyt amurinleopardi viimeksi vuonna 2015. Vuoden ikäisenä pentu muutti Kanadaan Montrealin lähellä sijaitsevaan Granbyn eläintarhaan jatkamaan sukuaan.

Kissalaakso

Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan

EEP-suojeluohjelman sarvikuonologo

Uhanalaisuusluokitus

Elinympäristö

sekametsä

Ravinto

vuohieläimet pikkulinnut

Elinikä

Noin 10 vuotta

Lisääntyminen

Kiima-aika ympäri vuoden (lämpimillä alueilla 3–7 viikon välein)
Kantoaika 90–112 vrk
Pentuja yleensä 2–3 kpl

Tieteellinen luokitus

Lahko: petoeläimet (Carnivora)
Heimo: kissaeläimet (Felidae)

Tiesitkö?

Eläintarhoissa on tällä hetkellä amurinleopardeja tuplasti sen verran kuin luonnossa.

Lue myös nämä