Siirry sisältöön

Usein kysyttyä linnuista

Tältä sivulta löydät Villieläinsairaalan asiantuntijoiden kokoamia toimintaohjeita ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin luonnonvaraisista linnuista.

Milloin linnunpoikanen tarvitsee apua?

Useiden lintulajien, kuten rastaiden ja tiaisten poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä ja emot ruokkivat niitä pesän ulkopuolelle. Itsekseen maassa nököttävä höyhenpeitteinen linnunpoikanen ei yleensä ole avun tarpeessa.

Alkukesästä kaupunkiympäristössä liikkuu paljon harmaauntuvaisia lokin ja lyhytpyrstöisiä varislintujen poikasia, jotka näyttävät olevan yksikseen. Emot kuitenkin pitävät niitä silmällä ja käyvät ruokkimassa jälkeläisiään.

Maahan pudonnut tervapääsky sen sijaan tarvitsee aina apua. Linnun jalat ovat niin lyhyet, ettei se pysty lähtemään maasta lentoon, eikä emokaan pysty siten ruokkimaan poikasiaan maahan.

Linnun pesäpoikanen on osin tai kokonaan höyhenetön, eikä vielä selviä itsekseen. Pesäpoikasen vatsan pitäisi tuntua kädessä lämpimältä, sillä lintujen ruumiinlämpö on korkeampi kuin ihmisellä. Usein pesäpoikaset tarvitsevat lisälämpöä ensiapuna. Ohjeita voit kysyä Villieläinsairaalasta. Jos pesän paikka on tiedossa, poikasen voi nostaa sinne takaisin, jolloin emot yleensä ottavat sen hoiviinsa takaisin. Oma emo on linnunpoikasen paras hoitaja, mutta jos poikasta ei ole mahdollista palauttaa pesään, tai koko pesä on pudonnut, soita Villieläinsairaalaan.

Birdlifen sivuilla oleva kaavio auttaa tunnistamaan linnunpoikasen avuntarpeen:

Lintu törmäsi ikkunaan – mitä teen?

Odota tovi ja katso, virkoaako lintu ilman, että puutut tilanteeseen. Jos linnussa ei näy ulkoisia vammoja, eli sen siivet ovat symmetrisesti eikä linnusta vuoda verta, sen voi laittaa lepäämään esimerkiksi pahvilaatikkoon pimeään, hiljaiseen ja lämpimään paikkaan sisälle. Älä anna linnulle ruokaa tai vettä.

Linnun kunnon voi tarkistaa muutaman tunnin päästä ja jos se on pirteä, sen voi päästää vapaaksi. Mikäli lintu ei piristy, tai siinä on ulkoisia vammoja, se tulee toimittaa hoitoon.

Miten saan asuntooni lentäneen linnun takaisin ulos?

Asuntoon päätynyt lintu pyrkii lentämään valoa kohti. Pyrkiessään sisätiloista takaisin ulos linnut usein törmäilevät tästä syystä ikkunoita tai lasiovia päin. Linnun ulospääsyä voi auttaa avaamalla yhden oven tai ikkunan, ja peittämällä kaikki muut ovet sekä ikkunat esimerkiksi verhoilla, lakanoilla tai pyyhkeillä. Tällöin valoa näkyy vain yhdestä aukosta, ja lintu löytää ulos helpommin.

Sisätiloihin päätyneiden lintujen pyydystämiseen voi pyytää apua myös esimerkiksi Avescapes -yritykseltä.

Saako linnunpesän hävittää tai siirtää?

Lintujen pesinnät ajoittuvat Suomessa pääosin huhti–heinäkuulle, mutta joillain lajeilla aikaisia pesintöjä voi olla jopa tammikuussa, ja toisaalta myöhäisimmät pesivät vasta syyskuussa.

Kaikki lintulajimme ovat luonnonsuojelulain nojalla pesimäaikaan rauhoitettuja, joten linnunpesää, jossa on munia tai poikasia, ei saa hävittää. Yksittäisissä poikkeustapauksissa ELY-keskus voi myöntää luvan siirtää tai hävittää munapesän.

Niiden lajien kohdalla, jotka eivät pesimäajan ulkopuolella ole rauhoitettuja (esim. harmaalokki ja varis), voi Suomen Riistakeskus poikkeustapauksissa myöntää luvan pesän siirtoon tai poistoon.

Maa- ja merikotkan sekä sääksen pesät ovat rauhoitettuja ympäri vuoden riippumatta siitä, onko pesässä ketään. Myös maa- ja merikotkan sekä sääksen pesäpuut ovat rauhoitettuja, vaikka vanha pesä olisi pudonnut, sillä näillä lajeilla yksilöt palaavat tavallisesti samaan puuhun pesimään.

Saako vesilintuja ruokkia leivällä?

Leipää tai pullaa ei suositella annettavaksi vesilinnuille. Kasvuvaiheessa vesilintujen poikaset ovat alttiita erilaisille kasvuhäiriöille, joten on tärkeää, että niiden ravinto sisältää kasvuun tarvittavia ravintoaineita sopivassa suhteessa energiamäärään nähden. Leivässä ja pullassa on paljon energiaa, mutta vain vähän – jos ollenkaan – vitamiineja ja hivenaineita sekä kuitua, joten niitä ei tule syöttää vesilintujen poikasille.

Yksi vesilintujen tunnetuimmista kasvuhäiriöistä on niin kutsuttu enkelinsiipi, jossa pitkät siipisulat ovat kehittyneet liian nopeasti siiven muuhun kehitykseen nähden. Niveliin kohdistuva vääränlainen paine saa siiven kiertymään, jolloin sulat osoittavat suoraan sivulle normaalin, vartalon myötäisen asennon sijaan. Sellaisilla siivillä ei pysty lentämään. Enkelinsiiven kehittymiseen vaikuttavat tutkimusten mukaan geneettinen alttius, ravinnon epätasapaino ja ympäristötekijät. Leivällä ja pullalla ruokituilla vesilinnun poikasilla on korkeampi riski saada kehityshäiriö kuin luonnollista ravintoa syövillä lajitovereillaan.

Vesilintujen ruokkiminen kesällä kannattaa siis unohtaa kokonaan, ja keskittyä ihailemaan suomalaisen luonnon lajikirjoa ja eläinten luontaista ravinnonhankintakäyttäytymistä.

Talvella aikuisille vesilinnuille sopivia ruokia ovat liotetut viljat kuten vehnä, kaura ja ohra sekä vesilinnuille tarkoitetut täysravinnot eli pelletit. Pilkottuja vihanneksia voi tarjota, mikäli ruoka voidaan tarjota siten, että se ei jäädy. Monipuolisuus on valttia, ja pienet määrät leipää vaihtelevassa talven lisäruokinnassa eivät aiheuta kasvuhäiriöitä aikuisille yksilöille. Yksipuolinen leivän syöttäminen voi kuitenkin altistaa aikuisetkin eläimet ravintoaineiden puutoksille tai yliannostuksille.

Mihin ilmoitan rengastetusta linnusta?

Lintujen rengastusta Suomessa koordinoi Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto, minkä vuoksi renkaassa lukee tunnisteena esimerkiksi ”MUS.ZOOL”.

Mikäli löydät kuolleen rengastetun linnun, tai pystyt lukemaan renkaan elävältä linnulta, ilmoita rengastieto Rengastustoimistoon. Rengastuksella saadaan paljon tärkeää tutkimustietoa linnuista, mm. muuttoreiteistä, iästä, kannanmuutoksista ja jälkeläistuotosta.