Saimaannorpille kolataan apukinoksia – Korkeasaaren tiimi mukana talkoissa

Vaikka pakkasta on alkuvuodesta riittänyt, lunta on ainakin toistaiseksi Saimaalla vähän, eikä luonnonkinoksia juuri ole. Ihmisten apu saimaannorpille on tarpeen, sillä vähälumisina talvina jopa useampi kuin neljä viidestä kuutista kasvaa ihmisten kolaamien kinoksen suojissa. Norppaemot kaivavat pesänsä rantakinoksiin ja kuutit syntyvät helmi-maaliskuun vaihteessa. Pesät suojaavat kuutteja kylmältä, pedoilta ja ihmisen aiheuttamilta häiriöiltä. 

”Kolasimme tänä vuonna neljä apukinosta. Askelia kertyi paljon, kun lunta oli vähän ja sitä piti kolata suurelta alueelta, mutta tunnelma oli porukan kesken erinomainen. Me kaikki teemme Korkeasaaressa tavalla tai toisella töitä eläinten ja eläinlajien hyväksi. Arkityö ei kuitenkaan kenelläkään meistä liity suojeluun näin konkreettisesti. Koimme, että teemme jotain tärkeää Suomen luonnoneläinten hyväksi”, kertoo talkoisiin osallistunut Korkeasaaren näyttelymestari Katri Houtbeckers. 

Viime talven talkoopäivänä Korkeasaaren työntekijät kolasivat viisi kinosta, jotka kaikki olivat norppien käytössä. Kolmesta kinoksesta löytyi pesälaskennoissa kuutti. Yhteensä Metsähallituksen johtamissa apukinostalkoissa kohoaa vuosittain 200–300 kinosta, suurin osa paikallisten vapaaehtoisten voimin.

Saimaannorppa (Pusa saimensis) tunnustettiin kesällä 2025 omaksi lajikseen, aikaisemmin sitä pidettiin norpan alalajina. Tutkimusten mukaan saimaannorppa poikkeaa geneettisesti ja rakenteellisesti kaikista muista norpista. Saimaannorppien määrä on kasvussa, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Arktisen lajin poikaskuolleisuutta on saatu vähennettyä apukinoksilla ja kalastusrajoituksilla on vähennetty kalanpyydyskuolemia. Ilmastonmuutoksen tuomat vähälumiset ja leudot talvet sekä norpille vaaralliset kalanpyydykset lisäävät kuitenkin kuolleisuutta ihanneolosuhteisiin nähden edelleen.

Korkeasaari osallistuu saimaannorpan suojeluun kolaustalkoiden lisäksi keräämällä varoja Suomen luonnonsuojeluliiton tekemään työhön. Keräysvaroilla hankitaan pesälaskennassa tarvittavia pelastuspukuja, turvataan pesimäolosuhteita ja edistetään norppaturvallisten kalanpyydysten käyttöä. Korkeasaaren eläinlääkäri  Sanna Sainmaa on toiminut Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa saimaannorppien hoidon asiantuntijana ja eläinlääkäreiden kouluttajana. Hankkeen tavoitteena oli ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmislähtöisen häiriön ja kannan pienuuden aiheuttamia ongelmia saimaannorppakannalle.