Eteläamerikkalaiset nandut kotiutuvat Korkeasaareen

Korkeasaaren lajistoon on liittynyt kookas eteläamerikkalainen lintulaji, nandu. Nandut saavat yhteisen aitauksen muiden saman maantieteellisen alueen eläinten, vikunjoiden ja marojen kanssa, mutta asumisjärjestelyissä edetään eläinten hyvinvointi edellä. Maailman kolmanneksi suurin lintu on Korkeasaarelle kokonaan uusi laji.

Eteläamerikkalainen nandu (Rhea americana) on maailman nykyisistä lintulajeista kolmanneksi suurin afrikkalaisen strutsin ja australialaisen emun jälkeen. Nandun pää keikkuu jopa 1,7 metrin korkeudessa ja aikuinen lintu painaa 25–30 kiloa. Muiden kookkaiden lentokyvyttömien lintujen tavoin nandu on nopea juoksija, joka voi pinkoa jopa 60 kilometrin tuntivauhtia.

Korkeasaareen nandut saapuivat Puolasta Gdanskin eläintarhasta. Kaksi nuorta nandunaarasta ovat sisarukset, jotka ovat kuoriutuneet vuosi sitten kesällä ja kasvaneet pienestä pitäen yhteisessä tarhassa vikunjoiden kanssa.

”Nandut havaitsivat heti ensimmäisenä päivänä viereisen tarhan vikunjat ja kurkistelivat niitä uteliaina. Vikunjat sen sijaan tuijottivat niitä etäältä ja kiljuivat varoitusääniä toisilleen, sillä oudot pitkäkaulaiset linnut olivat niiden mielestä pelottavia. Vikunjat suhtautuvat aina varauksella ympäristön uusiin asioihin”, kertoo kuraattori Ulla Tuomainen.

Vikunjoiden, marojen ja nandujen on tarkoitus käyttää yhteistä tarhaa myös Korkeasaaressa, mutta ensisijaisena tavoitteena on taata uusien asukkaiden hyvinvointi, eikä yhdistämisen kanssa ole kiirehditty. Nandut asuvat toistaiseksi yleisöltä suljetussa lintutarhassa, jossa ne ovat saaneet omassa tahdissaan opetella suojautumaan viileillä säillä talvitilaansa, jollaista niillä ei aiemmin ole ollut. Uuden lajin nähtäville tuloa joudutaan vielä odottamaan siihen asti, kun nandut ovat valmiita muuttamaan yhteen vikunjoiden kanssa.

”Olemme ottaneet hyviä edistysaskeleita nandujen kanssa, mutta arkojen lintujen luottamuksen rakentaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Läpimurto talvitiloihin siirtymisestä saatiin aikaan sijoittamalla sisätiloihin ruokaa ja peilejä, joista nandut näkivät lajitovereitaan sisällä. Seuraavaksi tavoitteena on laajentaa reviiriä niin, että linnut kokevat sen turvalliseksi”, Tuomainen kertoo suunnitelmista.

Luonnossa nandujen määrä on vähentynyt ja laji luokitellaan silmälläpidettäväksi, sillä maanviljelys ja karjankasvatus on vienyt paljon elinalueita lajilta. Nandut elävät Etelä-Amerikan heinäaroilla eli pampalla, varsinkin jokivarsissa ja soiden laitamilla. Ravinnokseen nandut syövät ruohovartisia kasveja ja versoja, hyönteisiä sekä muita selkärangattomia. Pesimäajan ulkopuolella laji viihtyy sopuisasti parvissa, joissa voi olla jopa useita kymmeniä yksilöitä. Nanduilla on paksu höyhenpeite, joka on tarpeen Etelä-Amerikan kylmimpään vuodenaikaan, heinä-syyskuussa, jolloin elinalueen eteläisissä osissa lämpötilat voivat laskea pakkasen puolelle.

Millainen lintu on nandu?

Nandu on kolmanneksi suurin maailman nykyisistä lintulajeista afrikkalaisen strutsin ja australialaisen emun jälkeen. Tiesitkö, että lajin nimi tulee sen soidinääntelystä nan-du?