Korkeasaari valittiin metsäpeurojen kansainvälisen suojeluohjelman johtoon

Korkeasaari vastaa nyt metsäpeuran maailmanlaajuisesta tarhakannasta ja edistää samalla lajin paluuta luontoon.

Neljä nuorta metsäpeuraa on lastattu kuljetusautoon Korkeasaaressa. Ne pääsevät illaksi kansallispuistoissa sijaitseviin totutustarhoihin; kaksi Seitsemiseen ja kaksi Lauhanvuoreen. Luonnonkannan vahvistaminen on mahdollista elinvoimaiseneläintarhakannan ansiosta.

Tarhoissa syntyneiden metsäpeurojen siirto luontoon on eläintarhojen käytännön suojelutyötä. Eläintarhojen tärkeimpiä tehtäviä on ylläpitää uhanalaisten ja harvinaistuvienlajien geneettistä monimuotoisuutta tarhakannassa. Se turvaa lajien tulevaisuutta luonnossa. Eläintarhojen kansainvälisissä suojeluohjelmissa kunkin lajin lisääntymiset ja siirrot suunnittelee vastaava asiantuntija, lajikoordinaattori.

Korkeasaaren kuraattori Hanna-Maija Lahtinen on valittu metsäpeuran uudeksi lajikoordinaattoriksi. Hän kertoo, mitä työkäytännössä on: ”Teen metsäpeuran kantakirjan avulla eläintarhoille suosituksia siitä, mitkä eläimet saavat lisääntyä keskenään ja minne syntyneet eläimet siirretään, jotta geneettinen monimuotoisuus säilyy. Kehitän myös metsäpeurojen hoito-ja ruokintaohjeita muiden asiantuntijoiden kanssa. Ilokseni pääsen välillä itsekin hoitamaan metsäpeuroja tai avustamaan eläinlääkäriä, kun eläimiä on lähdössä totutustarhoihin.”

Kaikki lähivuosina Suomen eläintarhoissa syntyvät metsäpeurat ovat mukana luontoonpalautushankkeessa. Kansallispuistojen totutustarhoihin nyt muuttaneet Loru, Luppo ja Lauha ovat Korkeasaaressa viime vuonna syntyneitä metsäpeuranaaraita eli vaatimia, ja mukaan pääsi myös Ähtärin eläinpuistossa syntynyt kaksivuotias vaadin Tonttu. Kaikilla neljällä on korvissaan pienet lähettimet, joiden avulla eläinten liikkeitä voidaan seurata.