Siirry sisältöön

Pesivät valkoposkihanhet

Luonnonvaraisia valkoposkihanhia saapuu keväisin Korkeasaareen pesimään. Hanhiemon hautoessa koiras vartioi pesän lähellä, eikä väistä ihmistä puolustaessaan perhettään. Nokkapokan välttämisessä auttaa, kun liikkuu rauhallisesti ja pitää silmät avoinna.

Valkoposkihanhien pesimäaika on huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun. Hanhet ovat hyvin paikkauskollisia ja saman hanhipariskunnan voi löytää samalta pesäpaikalta useana vuonna. Suurin osa Korkeasaaressa olevista hanhenpesistä on viheralueilla tai kallioilla, mutta jos pesä on lähellä kävelyreittiä, olemme merkinneet sen havaitsemisen helpottamiseksi.

Hanhiemo hautoo kolmesta neljään viikkoa, jolloin koiras vartioi pesän lähellä, eikä väistä ihmistä puolustaessaan perhettään. Jos ihminen tulee liian lähelle pesää, hanhi varoittaa tulijaa näyttämällä kiukkuisesti kieltä. Mikäli varoitus ei mene perille, pontevimmat koiraat pyrkivät ajamaan tunkeilijan kauemmas juoksemalla tai lentämällä kohti ja ne voivat tällöin myös nokkia. Nokkapokalta välttämisessä auttaa, kun liikkuu rauhallisesti, pitää silmät avoinna ja havaitsee asialleen omistautuneet hanhikoiraat, jolloin niihin on helppoa pitää enemmän väliä.

Korkeasaaressa kevään ensimmäiset hanhipienokaiset kuoriutuvat yleensä toukokuun loppupuolella. Hanhivanhemmat paimentavat untuvikkojaan pitkin nurmikoita ja kävelyteitä. Tässä vaiheessa hanhikoiraat ovat jo rauhallisempia, sillä nyt perhe voi siirtyä haluamaansa paikkaan. Hanhiperhe antaa ihmisille tilaa, kunhan ihmisillä vain on malttia.

Haluamme, että hanhien pesimäaikana molemminpuolinen rauha säilyy. Lue alta mitä me Korkeasaaressa teemme ja mitä sinun pitää muistaa, jotta tavoitteeseen päästään.

Pesimärauhan ABC

A) Havaitse pesivä pari

Punaisin kolmiokyltein merkityillä paikoilla hanhiemo hautoo ja hanhikoiras puolustaa perhettään. Ohita hanhenpesä ja pienet poikaset rauhallisesti riittävän etäältä. Älä juokse, äläkä käännä selkääsi uhittelevalle hanhelle. Perhettään vartioiva hanhikoiras puolustautuu pontevasti, joten varsinkin pienten lasten kanssa liikkuessa tulee olla erityisen valppaana. Pidä siis silmäsi avoinna ja tarkkaile hanhia!

B) Saari on hanhien koti

Suurin osa hanhista käyskentelee saarellamme kaikessa rauhassa, eikä niitä ole tarvetta säikkyä. Pesimäkalliot on rajattu hanhien käyttöön, mutta pesien teko vilkkaimpien kävelyreittien varrelle on estetty. Hanhet ovat osa saaremme luontoa, eikä niitä saa kiusata tai ruokkia.

C) Kehitettävää yhteiselossa?

Ota yhteyttä henkilökuntaamme, jos sinulla on kysyttävää hanhista tai havaitset niitä kiusattavan.

Korkeasaaren hanhitoimet

1) Hanhille turvalliset alueet

Hanhien suosituimmat pesimäalueet rajataan pois ihmisten käytöstä ja merkitään maastoon. Näillä alueilla hanhet saavat pesiä rauhassa.

2) Ihmisille turvalliset alueet

Vilkkaimpien kävelyreittien varsilla estetään hanhien pesintöjä ennakkoon laitettavilla esteillä ja kannustetaan näin hanhia siirtymään turvallisemmille paikoille pesimään. Hankalaan paikkaan ilmestynyt pesä voidaan ely-keskuksen poikkeusluvan turvin poistaa, jolloin hanhet etsivät uuden pesimäpaikan. Hanhien kanssa työskentelee joukko lintuasiantuntijoita.

3) Hanhenpesien merkintä

Jotta ihmisten olisi helpompi huomata lähellä kävelyreittejä sijaitsevat hanhenpesät, ne merkitään punaisin kolmiokyltein. Tarvittaessa pesä voidaan rajata pajuaidoin, jotta koiras siirtyy partioimaan kauemmas kävelyreitiltä.

4) Hanhitieto

Tavoitteemme on, että kaikki vierailijamme olisivat tietoisia hanhista. Tietoa jaetaan netissä, saaren kartassa, kuulutuksin ja henkilökunnan toimesta.

Valkoposkihanhet Suomessa

Valkoposkihanhesta on tullut tuttu näky Suomen rannoilla. Tämä tulokaslaji on omin siivin levittäytynyt pesimään pohjoisen Itämeren alueelle. Perinteisesti lajin pesimäseudut ovat Jäämeren rannikoilla, eli Venäjän tundralla ja Novaja Zemljalla, Grönlannissa ja Huippuvuorilla, joista hanhet lentävät eteläisemmille seuduille talvehtimaan.

Valkoposkihanhi pesii Suomessa koko rannikkoalueella itärajalta Perämerelle. Suurimmat keskittymät ovat pääkaupunkiseudun ja Turun saaristossa. Sisämaassa valkoposkihanhi on pesinyt jo useilla suurilla järvillä, kuten Vesijärvellä, Päijänteellä, Oulujärvellä ja Kallavedellä.