Usein kysyttyä

Omia lemmikkejä ei saa tuoda Korkeasaareen. Eläintarha on karanteenialuetta, joten kaikkea eläinliikennettä saareen ja saaresta poispäin kontrolloidaan eläintautien leviämisriskin takia. Kielto koskee karanteenisäännösten takia myös myös opas- ja avustajakoiria.

Oma lemmikki ei myöskään nauti eläinten katselusta samalla lailla kuin eläintenystävä itse, ja lemmikkieläimen läsnäolo voi häiritä eläintarhan eläimiä.

Jos tarvitset eläintarhavierailun ajaksi hoitajaa koiralle, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen dogsittereihin.

Valitettavasti Korkeasaaressa ei tällä hetkellä ole säilytystiloja tai -lokerikkoja, emmekä voi ottaa tavaroita säilöön lipunmyyntirakennukseen. Kun eläintarhan uusi sisäänkäyntirakennus valmistuu loppuvuodesta 2025, vierailijoiden käyttöön tulee säilytyslokeroita.

Kalasatamassa noin 10-15 minuutin kävelymatkan päästä Korkeasaaresta on kauppakeskus Redi, josta löytyy ilmaisia säilytyslokeroita. Redissä on myös parkkipaikkoja ja Korkeasaarta lähinnä oleva metropysäkki.

Sekä Mustikkamaan sisäänkäynnillä että kesäisin laivarannassa on vuokrattavana lastenrattaita 6 euron hintaan. Rattaat ovat yhden pienen lapsen istuttavia.

Rattaita ei voi varata etukäteen ja niitä on rajallisesti, joten vilkkaana päivänä ne saattavat olla hetkellisesti loppu. Suosittelemme ottamaan omat rattaat mukaan, jos ne ovat välttämättömät lapsen jaksamisen kannalta. 

Vuokrattavia kärryjä tai pyörätuolia Korkeasaaressa ei tällä hetkellä ole.

Alle kouluikäisille polkupyörät, potkulaudat, pulkat ja rattikelkat ovat sallittuja, mutta muut liikkuvat eläintarhassa vain kävellen. Korkeasaaren lipunmyynnin vieressä on pyöräparkki, johon voit jättää menopelisi eläintarhavierailun ajaksi.

Poikkeuksena ovat jotkut tapahtumat kuten Kissojen Yö, joissa ei ruuhkan vuoksi sallita myöskään yllä mainittuja pienten lasten menopelejä.

Suurin osa Korkeasaaren tiloista ja alueista on esteettömiä tai lähes esteettömiä. Korkeasaaren maasto on kuitenkin luonnostaan mäkistä. Lähes kaikki tiet ovat asfaltoituja ja talviaikaankin hyvin aurattuja. Korkeasaaressa on joitakin portaikkoja, mutta eläimet pääsee näkemään myös ilman portaiden käyttöä. 

Eläintarha on karanteenialuetta, joten Korkeasaareen ei voi tulla opas- tai avustajakoiran kanssa.

Korkeasaari noudattaa Helsingin kaupungin linjaa savuttomana kohteena.

Tupakointi on sallittua vain kolmessa tupakointipisteessä eri puolilla saarta. Tupakointipisteet ovat Karhulinnan rannassa, Ravintola Pukin vieressä sekä Laivarannassa – ne on merkitty karttoihin.

Oman pääsylipun tai vuosikortin voi maksaa Korkeasaaren lipunmyynnissä Smartum-mobiilimaksulla ja -seteleillä, ePassi-mobiilimaksulla tai Edenred-mobiilimaksulla. Etu on henkilökohtainen, eli voit ostaa kulttuuriseteleillä lipun tai vuosikortin vain itsellesi.

Maksu tulee suorittaa vasta lipunmyynnissä, ei ennakkoon, sillä maksu on mobiilimaksuissa voimassa vain 15 minuuttia vahvistuksesta. Kulttuuriseteleillä ei voi maksaa verkkokaupassa.

Korkeasaari ei ole Museokortti-kohde. Sekä eläintarhoissa että luonnontieteellisissä museoissa tehdään lajien suojelua tukevaa tutkimusta ja esitellään luonnon monimuotoisuutta. Korkeasaari tekee yhteistyötä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa: osa Luomuksen näyttelyn eläimistä on entisiä Korkeasaaren asukkaita.

Ota yhteys Korkeasaaren lipunmyyntiin. Näemme vuosikorttisi voimassaoloajan tietojesi perusteella, ja voimme tehdä sinulle uuden kortin kadonneen tilalle.

Korkeasaaren pääsylipuista myönnetään ryhmäalennuksia ennakkoon sovituille ryhmille, joissa on vähintään 10 henkilöä. Maksu hoidetaan kertamaksuna, esim. korttimaksuna tai laskulla. Koululaisille ja varhaiskasvatuksen ryhmille on erillinen hinnoittelu. Lue lisätiedot ja ilmoittaudu vierailulle alla olevien linkkien kautta.

Korkeasaaressa ei ole tällä hetkellä alennusta työttömille.

Kesäsesongin ulkopuolella Korkeasaaressa on mahdollisuus vierailla ilmaiseksi erikseen ilmoitettuina ilmaispäivinä, lue ilmaispäivistä lisää tältä sivulta.

Lehdistökortilla ei saa alennusta eläintarhan pääsylipuista. Juttuja tekevät median edustajat pääsevät ilmaiseksi Korkeasaareen, kun tulosta on sovittu ennakkoon.

Avustettavan kanssa saapuva henkilökohtainen avustaja pääsee Korkeasaareen veloituksetta. Avustajan pääsylipun saa lipunmyynnistä.

Olemme Vammaiskorttikohde ja Ystävänkorttikohde. 

Korkeasaarella ei ole enää alennuksia Helsingin kaupungin työntekijöille.

Suomen eläintarhayhdistyksen (mm. Ranuan eläinpuisto, Ähtärin eläinpuisto ja Sea Life Helsinki), Ruotsin eläintarhayhdistyksen ja Euroopan eläintarhayhdistyksen jäsenorganisaatioiden sekä muiden erikseen sovittujen yhteistyökumppaneiden (mm. Linnanmäki, Särkänniemi) työntekijöillä on Korkeasaareen ilmainen sisäänpääsy.

Varauduthan todistamaan työsuhteesi esim. henkilöstökortilla tai sopimalla vierailusta etukäteen esihenkilösi kautta. Varmista myös voimassa olevat edun ehdot mm. erityishinnoiteltuja tapahtumia koskien.

Korkeasaaressa on kaksi ravintolaa: ravintola Karhu vanhalla Karhulinnalla ja huvilamainen ravintola Pukki saaren keskiosassa. Vähintään toinen ravintoloista palvelee ympäri vuoden, aina eläintarhan ollessa avoinna.

Eläintarhan alueella on kesäkaudella myös kioskeja ja ruokakojuja.

Lisäksi Korkeasaaren lipunmyynnin yhteydessä Mustikkamaalla sijaitseva Bistro Bron palvelee eläintarhan asiakkaita ja Mustikkamaalla ulkoilevia ympäri vuoden.

Korkeasaaren ravintolapalveluista vastaa Marcante Oy.

Korkeasaaren evästilat, joissa on mikroaaltouuni, ovat Karhulinnalla ja Amazonia-talon aulassa. Myös ravintoloissa on mikrot lastenruokien lämmittämiseen.

Jos huomaat virheen Korkeasaaren kaupasta ostamassasi tuotteessa, ilmoitathan siitä mahdollisimman pian meille suoraan kaupan sähköpostiosoitteeseen: shop@korkeasaari.fi

Korkeasaaressa ei ole pankkiautomaattia. Lähimmät pankkiautomaatit sijaitsevat kauppakeskus Redissä, noin vartin kävelymatkan päässä eläintarhan lipunmyynnistä, sekä Kulosaaressa Alepan yhteydessä.

Eläintarhan alueella on useita vesipisteitä, joissa oman vesipullon voi täyttää.

HSL:n bussi numero 16 liikennöi Korkeasaaren portille päivittäin Helsingin keskustasta Rautatientorilta. Raitiovaunulla numero 13 puolestaan pääsee Pasilasta päin kulkemaan kävelymatkan päähän Korkeasaaresta. Kruunusiltojen valmistuttua Korkeasaareen pääsee raitiovaunulla myös Hakaniemestä ja Kruunuvuorenrannasta.

Tilausbussilla voi tarvittaessa ajaa Mustikkamaalle Korkeasaaren portille saakka, jättää matkustajat sinne ja noutaa jälleen pois lähtiessä. Bussi tulee kuitenkin viedä parkkiin Mustikkamaan parkkipaikalle.

Vesibussi liikennöi kesäkaudella väliä Kauppatori-Korkeasaari-Kauppatori. Matka kestää noin 20 minuuttia. Vesibussilippuja myydään vesibusseissa ja JT-linen verkkokaupassa. Vesibusseissa ei käy HSL:n lippu. Matkalipun hintaan sisältyy ainoastaan vesibussimatka, ja sisäänpääsy eläintarhaan tulee ostaa erikseen.

Hakaniemen reitti on lopetettu vähäisen kysynnän ja Kruunusillat-työmaan vaikutusten vuoksi.

Omalla veneellä ei saa rantautua Korkeasaareen. Lähimmät Helsingin kaupungin ylläpitämät vierasvenesatamat sijaitsevat Katajanokalla ja Tervasaaressa.

Korkeasaaren eläintarhalla ei ole omaa parkkialuetta. Omalla autolla saapuessa kannattaakin suunnata kauppakeskus Redin parkkihalliin Kalasatamassa. Pysäköinti parkkihallissa on maksullista. Redistä on noin 10 minuutin kävelymatka Korkeasaaren lipunmyyntiin, reitti on merkitty kilpikonnapatsain.

Mustikkamaan liikuntapuiston yhteydessä on yleinen parkkipaikka, jossa on paikkoja rajoitetusti. Osa alueesta on maksullista ja osassa on aikarajoitus. Vilkkaimpina päivinä tila saattaa loppua. Maastopysäköinti Mustikkamaan ulkoilu- ja huoltoteiden varsilla on kiellettyä, sillä se voi tukkia bussin sekä mahdollisten hälytysajoneuvojen kulkuväylän. 

Korkeasaaren eläimillä on erilaiset ruokinta-aikataulut riippuen eläinlajista ja sen tarpeista. Monet lajit ruokitaan tarhan siivouksen yhteydessä jo ennen eläintarhan aukeamista.

Jotkut lajit saavat ruokaa useita kertoja päivässä, esimerkiksi heinänsyöjät saavat aamupalan lisäksi iltapäiväruuan. Osalla lajeista on myös ruokinta-automaatteja, joista ne saavat evästä säännöllisesti päivän aikana.

Kissalaakson asukkaat eivät syö joka päivä, vaan isojen kissapetojen luonnolliseen ruokarytmiin kuuluu myös paastopäiviä.

Jotkin trooppisten talojen otukset saattavat syödä vain kerran viikossa tai vielä harvemmin – esimerkiksi käärmeet saattavat ruokailla vain kerran kuussa!

Ruokintoja aikataulutetaan mahdollisuuksien mukaan myös päivän tai tapahtuman ohjelmaan, jolloin Korkeasaaren vierailijoiden on mahdollista seurata eläinten ruokailua. Monesti paikalla on silloin myös opas, joka kertoo lajista ja sen elintavoista.

Koska eläimet saavat itse valita, mitä tekevät, niiden näkymistä ei voi ennustaa tarkasti. Mahdollisuus piiloutua on myös tärkeä osa eläinten hyvinvointia, jonka vuoksi tarhat on sisustettu niin, että niiden asukkailla on myös halutessaan mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan.

Eläimet ovat taitavia maastoutujia, ja usein ne saattavat viettää aikaa tarhassaan niin, ettei niitä heti huomaa vaikka ne ovatkin kokonaan näkyvillä. Kannattaa siis käyttää aikaa, ja tutkailla tarhaa rauhassa!

Ruokintojen aikaan eläimet ovat varmimmin aktiivisina ja näkyvillä. Useat lajit ruokitaan ennen eläintarhan avautumista, joten heti kymmeneltä saareen saapuva saattaa nähdä eläimet aamupalalla.

Monet lajit ovat viileällä säällä aktiivisempia kuin kesähelteillä. Esimerkiksi heinäkuussa Kissalaaksossa on hyvin uneliaita eläimiä, jotka usein torkkuvat tarhoissaan, mutta aamun ja illan viileämpinä tunteina ne ovat paremmin liikkeellä.

Trooppisten talojenpikkuapinat vetäytyvät usein jo iltapäivällä nukkumaan – talvella jo neljän aikoihin, kesällä vähän myöhemmin.

Korkeasaaren eläintarhassa asuvat lajit on pyritty valitsemaan niin, että ne pärjäisivät Suomen ilmastossa tai trooppisten talojen tarjoamissa olosuhteissa ympäri vuoden. Siksi lähes kaikki Korkeasaaren lajit ovat nähtävillä myös talviaikaan.

Eläimet tulevat Korkeasaareen pääsääntöisesti toisista suojelutyöhön osallistuvista eläintarhoista. Eläimiä ei osteta tai myydä, vaan ne muuttavat eläintarhasta toiseen osana kansainvälisiä suojeluohjelmia. Korkeasaaressa syntyneetkin eläimet siis muuttavat aikuistuttuaan toisiin eläintarhoihin, joissa on niille lajikoordinaattorin sopivaksi katsoma puoliso tai lauma.

Muutamat eläimet Korkeasaaressa ovat entisiä hylättyjä tai takavarikoituja lemmikkejä. Eläintarhassa niille voidaan tarjota lajin tarpeisiin sopivat tilat, jollaisiin kotioloissa ei ole mahdollisuutta.

Korkeasaareen on tullut joitakin eläimiä myös eläintarhan ylläpitämästä Villieläinsairaalasta. Kaikkia luonnosta loukkaantuneina löydettyjä eläimiä ei saada hoidettua niin, että ne selviäisivät itsenäisesti luonnossa. Jos eläin toipuu muuten hyvin, mutta vamma tai luonnossa selviämisen kannalta tärkeän aistin tai taidon puute estää paluun luontoon, eläin voi viranomaisten erillisellä luvalla jäädä eläintarhaan.

Korkeasaareen ei lähtökohtaisesti oteta vastaan lahjoituksena lemmikkieläimiä kuten kilpikonnia, käärmeitä tai papukaijoja. Tilamme ovat rajalliset ja pyrimme keskittymään lajistosuunitelmamme mukaisesti uhanalaisiin ja suojelua vaativiin lajeihin.

Jos olet luopumassa eksoottisesta lemmikistäsi, voit kysellä sille uutta sijoituspaikkaa alan harrastajilta:

Korkeasaaresta ei voida antaa tai myydä sulkia, sarvia, karvaa tai muutakaan eläinmateriaalia, sillä Korkeasaari on karanteenialuetta ja eläinten osissa on tautiriski. Myöskään Korkeasaaren maastosta löytyneitä sulkia ei saa viedä eläintarhasta pois.

Eläimiin ja eläinten osiin liittyy myös erityisesti kansainvälisesti laajamittaista laitonta toimintaa. Korkeasaari ei myy eikä osta eläimiä tai niiden osia: tällä varmistetaan, ettemme missään tilanteessa tue laitonta kauppaa.

Monilla Korkeasaaren asukkailla on nimet. Eläintenhoitajat nimeävät eläimet niin, että joka vuosi nimet alkavat tietyllä kirjaimella. Nimet helpottavat eläinyksilöiden tunnistamista ja niistä arjessa puhumista. Aivan kaikille eläimille ei kuitenkaan anneta nimiä, esimerkiksi runsaslukuisille hyönteisille.

Osan eläinten nimistä löydät lajikohtaisilta esittelysivuilta!

Vaikka Korkeasaaren eläimet ovat tottuneet ihmisiin, ne eivät ole kesyjä ja voivat käyttäytyä arvaamattomasti: purra, potkia, puskea tai raapia. Eläimiin ei siis saa koskea.

Poikkeuksena sääntöön ovat kesyt afrikanpikkuvuohet, joita saa Vuohipihan auki ollessa silittää, mutta vain silloin kun se eläimille itselleen sopii. Toisinaan Korkeasaaren tapahtumissa on ohjelmassa myös ötökkäpiste, jossa olevia torakoita saa oppaan johdolla silittää.

Eläimiä saavat ruokkia vain eläintenhoitajat. Eläimet saavat vatsanpuruja tai voivat pahimmassa tapauksessa kuolla saatuaan vääränlaista ruokaa.

Korkeasaaren eläintarhassa asuvat suuret nisäkäslajit on pyritty valitsemaan niin, että ne voisivat ulkoilla Suomen kylmässä ilmastossa ympäri vuoden. Tämän vuoksi suuria afrikkalaisia nisäkkäitä kuten kirahveja, virtahepoja tai norsuja ei asu Korkeasaaressa.

Jääkarhuja on ollut Korkeasaaressa aikaisemmin ja ilmasto-olojen puolesta ne soveltuisivat Helsinkiin, mutta jääkarhuille ei tällä hetkellä ole sopivaa tarhaa.

Jos löydät luonnosta eläimen, tarkista ensin, tarvitseeko se todella apua. Esimerkiksi pienet oravanpoikaset, nuoret lokit ja yksinäiset jäniksenpojat tarvitsevat vain harvoin ihmisen apua. Villieläinsairaalan hoitajat neuvovat sinua tarvittaessa.

Villieläinsairaala ottaa vastaan avun tarpeessa olevia luonnonvaraisia eläimiä, potilaita voi tuoda Korkeasaaren aukioloaikoina eläintarhan lipunmyyntiin.

Vuosittain noin 40 % Villieläinsairaalaan tuoduista eläinpotilaista kuntoutuu niin, että ne voidaan kotiuttaa takaisin luontoon. Eläimellä pitää tuolloin olla mahdollisuus selvitä luonnossa itsenäisesti: se osaa hankkia itselleen ravintoa ja se ymmärtää esimerkiksi väistää ihmistä. Vapautuspaikka valitaan laji- ja yksilökohtaisesti: esim. entinen kotireviiri, parempi elinympäristö tai lajitovereiden levähdyspaikka.

Kaikki Villieläinsairaalaan tuodut eläimet eivät hoidosta huolimatta selviä, tai ne ovat jo saapuessaan niin huonossa kunnossa, että kivuton lopettaminen on ainoa tapa auttaa niitä. Kuolleet eläimet toimitetaan edelleen Luonnontieteelliseen keskusmuseoon tai Helsingin yliopistolle tutkimus- ja opetusmateriaaliksi. Joitain lintuvainajista hyödynnetään myös vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen koulutuksessa.

Poikkeustapauksissa eläin, joka ei kuntoudu tarpeeksi palatakseen luontoon, voi jäädä viranomaisten luvalla asumaan eläintarhaan, jos se ei kärsi kivuista ja sille voidaan tarjota lajille sopivat tilat.

Eläinpotilaiden hyvinvoinnin vuoksi Villieläinsairaala on suljettu vierailijoilta. Tarhaoloissa syntyneet eläimet ovat tottuneet ihmisiin, mutta Villieläinsairaalan potilaat ovat villejä eläimiä, joille ihmiskontaktit tuovat stressiä. Tämän vuoksi niiden ihmiskontaktit pidetään minimissä.

Potilaiden ei myöskään haluta tottuvaan ihmisiin eli kesyyntyvän, sillä se vähentää niiden selviytymismahdollisuuksia luonnossa.

Eläintarhaa ylläpitää Korkeasaaren eläintarhan säätiö. Säätiö on voittoa tavoittelematon ja se toimii osana Helsingin kaupunkikonsernia.

Säätiön päättävä elin on hallitus ja eläintarhaa johtaa toimitusjohtaja.

Korkeasaaren toiminnasta vastaa säätiö, joka ei tavoittele taloudellista voittoa. Säätiö kattaa suurimman osan kuluistaan eläintarhan pääsylipputuloilla, jonka lisäksi Helsingin kaupunki tukee säätiötä toiminta-avustuksella.

Valtio ei tue eläintarhan toimintaa. Korkeasaari saa kuitenkin Villieläinsairaalan toimintaan eli luonnonvaraisten eläinten hoitoon avustusta ympäristöministeriöltä. Lisäksi Villieläinsairaalan toimintaa tukevat lahjoituksillaan lukuisat yksityishenkilöt.

Korkeasaaressa käy vuosittain noin puoli miljoonaa vierailijaa.

Eläintarha on avoinna ympäri vuoden, mutta kesä on vilkkainta aikaa: heinäkuu on perinteisesti Korkeasaaressa vuoden ruuhkaisin kuukausi. Talvikaudella eläintarhassa on puolestaan rauhallisempaa.

Julkaisemme verkossa vuosi-, kuukausi- ja päiväkohtaisia vierailijatilastoja.

Korkeasaaren työntekijät edustavat yli 30 ammattinimikettä. Eläintenhoitajat ovat suurin ammattiryhmä, mutta eläintarhassa työskentelee myös esimerkiksi asiakaspalvelun, ympäristökasvatuksen, markkinointiviestinnän, kiinteistönhoidon, puutarha-alan, tietotekniikan ja taloushallinnon ammattilaisia.

Eläintenhoitajaksi voi valmistua erilaisilla tutkinnoilla: maatalousalan perustutkinto, eläintenhoidon koulutusohjelma ja eläintenhoitajan ammattitutkinto. Oppisopimusoppilaat suorittavat eläintenhoitajan ammattitutkinnon näyttötutkintona.

Muutamissa ammatillisissa oppilaitoksissa voi maatalousalan perustutkinnossa valita eläintenhoidon koulutusohjelman ja valmistua eläintenhoitajaksi. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja opiskeluaika kolme vuotta. Tällaiseen koulutukseen voi hakea valtakunnallisessa toisen asteen yhteisvalinnassa. Yhteishaussa yleisenä pääsyvaatimuksena on peruskoulun eli perusopetuksen oppimäärän hyväksytty suorittaminen. Lisäksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat hakea yhteishaussa heille tarkoitettuihin aloituspaikkoihin.

Eläintenhoitajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta järjestävät eräät ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset. Eläintenhoitajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeudutaan suoraan oppilaitoksesta saatavalla hakulomakkeella tai vapaamuotoisella hakemuksella. Koulutuksen hakuajat ja pääsyvaatimukset vaihtelevat oppilaitoksittain. Pääsyvaatimuksena voi olla esimerkiksi alaan liittyvä työkokemus.

Muita vaihtoehtoja eri kouluissa ovat klinikkaeläintenhoitaja, koe-eläintenhoitaja, eläinhoitolanpitäjä ja lemmikkieläinkauppias/myyjä.