Takinit elävät vuorenrinteillä ja vaeltavat pitkiä matkoja kesä- ja talvilaidunten välillä. Naaraat ja nuoret takiniurokset viettävät kesät puurajan tienoolla jopa satojen yksilöiden laumoissa. Talveksi laumat hajoavat enintään parinkymmenen eläimen ryhmiksi ja laskeutuvat vuoriston alarinteiden metsiin ja laaksoihin. Täysikasvuiset urokset elävät pääosin yksin, mutta loppukesän kiima-aikaan ne hakeutuvat laumojen liepeille. Varsinaisia yhteenottoja takiniurosten välillä on harvoin, yleensä vahvin uros ajaa muut urokset tiehensä murisemalla ja uhkailemalla.

Takini on vuohieläin, joten sen poikanen on kili. Laji on melko läheistä sukua myskihärälle.

Takinit syövät puiden ja pensaiden oksia ja lehtiä. Ne kaatavat ohuita puita roikkumalla niissä, kunnes runko katkeaa. Keväällä takinit nousevat ylemmäs vuoristoon sitä mukaa kun kevään ensi vihantaa alkaa olla tarjolla. Kesällä takinit syövät pääasiassa ruohokasveja, talvella pääravintoa ovat havupuiden oksat. Takinien turkki on tahmean rasvainen ja vedenpitävä ihosta erittyvän voimakkaanhajuisen öljyn ansiosta. Takinit ääntelevät paljon ja pitävät toisiinsa yhteyttä erilaisilla röyhtäilyillä ja yskähdyksillä. Varoittaessa ne päästävät kovan vihellyksen tai sähisevän haukahduksen.

Takineita on neljää alalajia. Korkeasaaren takinit ovat mishmitakineita, joita elää Bhutanissa, Koillis-Intiassa, Myanmarissa sekä Kiinan Yunnan-provinssissa. Muita takinien alalajeja elää Himalajalla ja Kiinan Quin Ling -vuorilla.

Suojelu

Takinien määrä luonnossa on vähenevä ja siksi laji luokitellaan vaarantuneeksi. Lajia uhkaa metsästys ja elinympäristöjen tuhoutuminen. Kokonaiskannaksi on arvioitu alle 10 000 yksilöä, mutta kanta-arviot kaipaisivat tarkempaa tutkimusta ja päivitystä. Takini kuuluu harvinaisilla ja uhanalaisilla lajeilla käytävää kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen toisiksi kireimpään luokkaan.

Isopandan suojelu hyödyttää myös takinia, sillä nämä lajit elävät osin samoilla alueilla.

Eläintarhoissakaan takineita ei ole kovin paljon. Euroopan eläintarhoissa elää reilus 150 takinia yhteensä noin 30 eläintarhassa. Lajille perustettiin kantakirja vuonna 2009 ja nykyään takini kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jonka avulla lajin tarhakanta pyritään pitämään elinvoimaisena lajin tulevaisuuden turvaamiseksi.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren entiseen hirvitarhaan muutti nuorien takinien poikamieslauma heinäkuussa 2021. Kustaa ja Ludvig ovat syntyneet Münchenin eläintarhassa, hieman pienempikokoiset Lennart ja Leopold puolestaan Brnon eläintarhassa.

Korkeasaaressa asui takineja aikaisemmin vuosina 2001-2014, eli ne ehtivät olla poissa noin seitsemän vuotta. Tuolloin viimeiset yksilöt siirrettiin Ähtärin eläintarhaan.