Suomessa suokukon elinalueet ovat keskittyneet Lappiin. Pohjoisessa nämä kahlaajat kelpuuttavat kodikseen monenlaisia kosteikkoja ja niiden reunamia. Etelämpänä suokukot viihtyvät parhaiten merenrantaniityillä ja rehevillä umpeenkasvaneilla järvillä. Soidinajan ulkopuolella kaikki suokukot ovat samanvärisiä. Soidinaikana kukot kasvattavat näyttävät höyhenkauluksen, joiden väri vaihtelee yksilöllisesti mustan, ruskean, oranssin ja valkoisen eri kuvioihin, eikä kahta samanväristä kukkoa helposti löydä.

Suokukkojen soidinpaikat pysyvät samoina vuodesta toiseen. Toukokuussa tummakauluksiset koiraat merkitsevät sinne omat pienet reviirinsä tallaamalla ruohon matalaksi ja käyvät tansseja ja kumarruksia sisältäviä valetaisteluita. Satelliittikoiraat, joilla on yleensä valkoinen kaulus, sen sijaan kulkevat soidinpaikalla ilman omaa reviiriä. Naaraat valitsevat kilpakentältä puolisonsa ja voivat paritella usean kukon kanssa. Lisäksi on harvemmin tavattavia, kauluksettomia eli naaraan näköisiä koiraita, jotka valepukunsa avulla pääsevät parittelemaan salaa muilta koirailta. Ne antavat myös kauluksellisten koiraiden paritella itsensä kanssa.

Suokukko on Suomessa äärimmäisen uhanalainen laji.

Suokukkonaaras rakentaa pesänsä etäämmäs soidinpaikoista, piiloon mättäälle tai heinikkoon. Naaras hautoo ja hoitaa poikaset yksin. Naaraat muuttavat usein koiraita etelämmäs talveksi ja siksi koiraat ehtivät ensiksi soidinpaikoille valtaamaan parhaita paikkoja.

Suojelu

Suomessa suokukko luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Suomalaisen luokituksen laatii Suomen ympäristöhallinto. Suokukkokantamme on muiden kosteikkolintujen lailla taantumassa pesimäympäristöjen kuivatuksen seurauksena. Maamme eteläosien harvat sopivat pesimäpaikat ovat herkästi haavoittuvia ja vaativat suojelua. Suokukkojen määrään ovat vaikuttaneet myös ympäristömuutokset niiden talvehtimisalueilla Länsi-Afrikassa.

Kansainvälisessä mittakaavassa suokukko on edelleen yleinen, mutta kärsii öljynjalostuksen saasteista ja sopivien pesimäpaikkojen umpeen kasvamisesta. Ilmastonmuutoksella pelätään olevan lajiin vaikutuksia, sillä ilmaston lämmetessä lajin pohjoiset pesimäpaikat muuttuvat.

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa suokukkojen koti on Borealia-talo, jossa on parisenkymmentä suokukkoa. Soidinmenot käynnistyvät toukokuussa ja keskeisimmän paikan ottaa tavallisesti koiras, jolla on musta kaulus. Korkeasaari on ainut eurooppalainen eläintarha, jossa suokukot lisääntyvät luonnollisesti, ilman hautomakoneen apua.