Silmusiipisauvasirkka Silmusiipisauvasirkka on koroisin Thaimaasta, Khao Yain kansallispuiston metsistä. Se on väriltään ruskea tai vaaleanruskea, ja siinä on tummia koholla olevia laikkuja. Väri auttaa sitä maastoutumaan oksille: ulkomuoto toimii sauvasirkan turvana sen piilotellessa saalistavilta linnuilta ja pieniltä nisäkkäiltä. Sirkalla on selässään nimensä mukaisesti pienet, noin sentin mittaiset siivet. Se ei kuitenkaan osaa lentää, vaan siivet ovat yksi sen puolustuskeinoista. Häirittynä se voi joko esittää oksaa painamalla kaikki raajansa tiiviisti vartalonsa viereen tai avata kirkkaanpunaiset siipensä esiin. Siipien reunasarka on ruskeankirjava, joten punainen väri ei näy siipien ollessa selän myötäisesti. Partenogeneesi eli neitseellinen lisääntyminen on sauvasirkoilla yleistä. Silmusiipisauvasirkoista ei ole tavattu lainkaan koiraita, vaan naaras kloonaa täysin itsensä kaltaisia munia. Munat ovat sinisiä ja sileäpintaisia, ja alle puolen sentin kokoisia. Munista kuoriutuu noin 4-6 kuukauden jälkeen parin sentin mittaisia poikasia. Suojelu Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ei ole määritellyt silmusiipisauvasirkalle uhanalaisuusluokitusta. Suvuttomasta lisääntymisestä syntyvä vähäinen perinnöllinen muuntelu huonontaa lajin sopeutumista muuttuviin oloihin. Korkeasaaressa Africasia-talon tunnelissa ja tropiikkipuolella on nähtävissä vaihtelevia sauvasirkkalajeja. Sirkkoja on yleensä terraariossaan runsaasti ja ne kyllä näkee, kunhan osaa vain mieltää naamioituneet otukset eläviksi.
