Punasilmäpleko Monnikaloihin kuuluva punasilmäpleko on kotoisin Brasilian, Kolumbian ja Venezuelan alueelta, jossa se elää Orinoco- ja Amazon-joissa. Punasilmäplekon vartalo on suomujen sijaan panssarimaisen kovan ihon peittämä, mutta sen vatsapuoli on pehmeä. Kala on väriltään harmaa tummin kuvioin, ja nimensä mukaisesti lajilla on punaiset tai oranssit silmät. Punasilmäplekosta esiintyy useita hieman toisistaan poikkeavia muunnoksia sen mukaan, missä joenhaarassa se elää. Saattaa olla, että nämä muunnokset ovat omia alalajeja tai jopa omia erillisiä lajeja, mutta tutkimukset tämän lajin ja ylipäätään plekojen lajimääritelmistä ovat kesken. Punasilmäplekon hampaat muistuttavat muodoltaan puun kovertamiseen tarkoitettja työkaluja. Toisin kuin suurin osa kalalajeista, punasilmäpleko voi syödä myös puuta. Puunsyönti on mahdollista symbionttisten suolistobakteerien avulla, jotka hajottavat puuaineksen paremmin sulavaan muotoon kalan käyttöön. Panaque-suvun lajeille puunsyönti on välttämätöntä, jotta niiden ruoansulatuselimistö pysyy kunnossa. Imukuppimainen suu mahdollistaa kiinnittymisen puihin ja kiviin, joista kala syö myös levää. Päivisin se saattaa piileskellä oksien katveessa. Suojelu Punasilmäplekoa ei ole luokiteltu IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa. Laji on suuren kokonsa vuoksi arvostettu akvaariokala, mutta se lisääntyy huonosti akvaario-olosuhteissa. Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän kaksivuotisen Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari oli mukana. Korkeasaaressa Amazonia-talon tunnelin akvaariossa asustaa suurikokoinen punasilmäpleko, joka on syntynyt vuonna 2006. Samassa akvaariossa asuu myös ruskosilmäpleko sekä muita alueelta kotoisin olevia pienempiä kalalajeja.
