Partakorppikotka

Gypaetus barbatus

Partakorppikotka on Euroopan majesteettisimpia lintulajeja lähes kolmen metrin siipiväleineen. Sen vatsapuolen höyhenten luonnollinen väritys on valkea. Aiemmin punertavien lintujen luultiin olevan eri alalajia, kunnes niiden huomattiin kylpevän rautaoksidipitoisessa mudassa tai vedessä. Partakorppikoiraat ja -naaraat ovat saman näköisiä, mutta naaras on hieman isompi.

Partakorppikotka pesii korkealla vuoristossa. Naaras munii useimmiten kaksi munaa, mutta yleensä vain yksi poikanen selviää aikuiseksi. Koiras saavuttaa sukukypsyyden vasta 6–7-vuotiaana. Sekä naaras että koiras osallistuvat haudontaan, mikä on petolintujen kohdalla harvinaista. Pariskunta huolehtii myös poikasesta yhdessä.

Korppikotkat ovat taitavia liitäjiä. Taito on hyödyksi ravinnon haussa: partakorppikotka on haaskansyöjä. Niukoista ravinnonsaantimahdollisuuksista johtuen partakorppikotkan on lennettävä tuntikausia ilmavirtausten mukana etsimässä ruokaa laajoilla alueilla. Sen suurinta herkkua on luuydin, jonka partakorppikotka saa syödäkseen pudottamalla luun korkealta kallioon, niin että luu rikkoutuu.

Suojelu

Partakorppikotkat vainottiin 1800-luvulla lähes sukupuuttoon Euroopan vuoristoseuduilta, koska niiden uskottiin pyydystävän jopa lapsia. Partakorppikotkat kärsivät ruokapulasta, sillä lampaiden ja vuohien pito vuorilla on vähentynyt. Laji on lähes puhdas raadonsyöjä ja pyydystää vain harvoin elävän eläimen ravinnokseen. Maailmanlaajuisesti laji luokitellaan silmälläpidettäväksi, Euroopassa vaarantuneeksi.

Lajia on palautettu luontoon jo usean vuosikymmenen ajan. Yli sata vapautettua tarhalintua on kasvattanut siivilleen jo kymmenittäin jälkeläisiä. Myös Korkeasaaren eläintarha on osallistunut partakorppikotkien luontoonpalautukseen. Paikoin partakorppikotkille on järjestetty myös ruokintaa. Partakorppikotka kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta.

Korkeasaarella on käynnissä suojeluhanke partakorppikotkien suojelun tukemiseksi. Kerätyt varat lahjoitetaan VCF-järjestölle, jonka pyrkimyksenä on suojella uhanalaisia eurooppalaisia korppikotkia. Myös sinä voit osallistua suojeluun lahjoittamalla!

Korkeasaaressa

Partakorppikotkat elävät Korkeasaaren laivarannassa suuressa tarhassa. Naaraslintu Pamela on kuoriutunut vuonna 1997 saksalaisessa eläintarhassa. Se sai kaverikseen talvella 2015 yksivuotiaan koiraslintu Gandalfin Ranskasta, ja parin yhteiselo on sujunut mukavasti.

Keväällä 2021 kuoriutui pariskunnan ensimmäinen yhteinen poikanen, joka muutti kasvettuaan sveitsiläiseen eläintarhaan. Tämän jälkeen useita parin poikasia on osallistunut luontoonpalautushankkeisiin eri puolilla Eurooppaa.

Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan

EEP-suojeluohjelman sarvikuonologo

Uhanalaisuusluokitus

NT - silmälläpidettävä

Elinympäristö

vuoristo

Ravinto

raadot luut

Elinikä

Jopa 40 vuotta tarhattuna

Lisääntyminen

Poikasia kerrallaan 1–2

Tieteellinen luokitus

Lahko: päiväpetolinnut (Accipitriformes)
Heimo: haukat (Accipitridae)

Lue myös nämä