Pampa-aguti

Dasyprocta azarae

Pampa-agutit ovat kotoisin Etelä-Amerikan keskiosien trooppisten savannien ympäröimistä metsiköistä. Ne liikkuvat maassa mutta tekevät puun juuriston alle luolia ja yöpyvät joskus myös ontoissa puunkoloissa. Agutin ravintoa ovat hedelmät, kasvikset sekä erilaiset mehikasvit. Pelästyessään se nostaa takapäänsä punertavat karvat pystyyn, onhan pampa-aguti sukua piikkisioille.

Aguti on tärkeä linkki parapähkinäpuun elinkierrossa, sillä aguti on ainoa eläin joka saa hampaillaan siemenen esiin kovan pähkinänkuoren alta. Agutilla on tapana kätkeä ja varastoida ruokaa maahan pahan päivän varalle. Unohtuneesta pähkinäkätköstä voi kasvaa uusi pähkinäpuu. Ilman kovan kuoren rikkomista puun siemen ei pääse itämään.

Suojelu

Pampa-aguti on harvinaistunut, mutta arkaa lajia ei tunneta tarpeeksi, jotta sen uhanalaisuus voitaisiin arvioida: vuoteen 1996 asti se luokiteltiin vaarantuneeksi. Myös Argentiinassa se on luokiteltu paikallisesti vaarantuneeksi. Eläintarhojen pampa-aguteista pidetään kantakirjaa.

Etelä-Amerikassa elää 12 vain siellä tavattavaa jyrsijäheimoa. Aguti on yksi näistä ainutlaatuisista jyrsijöistä. Agutien säilyminen on tärkeää koko metsän eliöyhteisön kannalta, sillä sen rooli parapähkinäpuun levittäjänä on vertaansa vailla.

Korkeasaaressa

Pampa-agutit saapuivat Korkeasaareen Münchenistä Hellabrunnin eläintarhasta helmikuussa 2017. Agutiveljekset Quinto ja Quino elävät Amazonia-talossa. Kesällä niillä on mahdollisuus käyttää ulkoilutarhaa. Makeat hedelmälohkot katoavat ruokakupeista ensimmäisenä agutien suihin ja pähkinöitä ne piilottavat tarhaansa, kuten agutit tekevät luonnossakin.

Amazonia-talo

Uhanalaisuusluokitus