Paholaispleko Paholaisplekot kasvavat melko kookkaiksi ja asuvat Etelä-Amerikan suurissa joissa, yleensä kivikkoisella pohjalla vuolaasti virtaavilla paikoilla. Väriltään ne ovat mustan, tummanharmaan ja ruskean sävyisiä. Helmipaholaisplekolla (Acanthicus adonis) on poikasena valkoisia pilkkuja, toisin kuin mustapaholaisplekolla (Acanthicus hystrix), mutta molemmat muuttuvat vanhemmiten yleensä kokonaan tummaksi. Lisäksi niistä tunnetaan levinneisyysalueidensa eri puolilla erilaisia variantteja – tai mahdollisia tieteelle vielä kuvaamattomia paholaisplekon lajeja. Isot plekolajit ovat aktiivisimmillaan yöaikaan ja puolustavat omaa päivälepopaikkaansa lajitovereiltaan ja myös muilta lajeilta. Paholaisplekot ovat lajitovereitaan kohtaan aggressiivisia yksineläjiä. Ne ovat kaikkiruokaisia: ravinnoksi kelpaavat niin pohjaeläimet, vesikasvit, kuolleet kalat kuin ihmisten veteen heittämät roskatkin. Imukuppimainen suu mahdollistaa kiinnittymisen puihin ja kiviin. Suojelu Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän kaksivuotisen Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari oli mukana. Korkeasaaressa Amazonia-talon tunnelin akvaariossa asustaa kookas paholaispleko, joka saapui Korkeasaareen vuonna 2014 virheellisesti ruskosilmäplekon nimellä. Samassa akvaariossa asuu myös punailmäpleko sekä muita alueelta kotoisin olevia pienempiä kalalajeja.
