Pienenpienen namunuolimyrkkysammakon kuviointi ja värisävyt vaihtelevat yksilöllisesti. Namunuolimyrkkysammakko ei ole erityisen myrkyllinen moniin sukulaisiinsa verrattuna, mutta se huijaa saalistajiaan näyttämällä kirkkaine väreineen myrkylliseltä. Sen ihoeriteestä löydetty epibatidiini on jopa 200 kertaa morfiinia tehokkaampi kipulääke.

Tämän sammakon ihoeriteestä on eristetty tehokas kipulääke!

Namunuolimyrkkysammakko on kotoperäinen elinalueillaan Ecuadorissa ja Perussa. Se viihtyy tiheän kasvillisuuden seassa pienten kosteikkojen lähellä. Kiima-aikaan koiraat kuuluttavat reviirejään sirkuttamalla äänekkäästi. Lajin lisääntyminen ajoittuu sadekaudelle. Naaras munii 15-40 munan ryppään lehtikarikkeeseen, jonka jälkeen koiras vartioi, puolustaa ja kosteuttaa munia kahden viikon ajan, niiden kuoriutumiseen saakka. Se kuljettaa nuijapäät selässään läheiseen lampeen, jossa ne pääsevät kehittymään aikuisiksi sammakoiksi.

Suojelu

Namunuolimyrkkysammakko luokitellaan silmälläpidettäväksi ja sen tilanne luonnossa on tällä hetkellä jossain määrin vähenevä elinympäristön heikkeneminen ja vesistöjen torjunta-aineiden vuoksi.

Maailman sammakkoeläimiä uhkaa maailmanlaajuinen sukupuuttoaalto. Etenkin saasteet, ilmastonmuutos, UV-säteilyn lisääntyminen ja sammakoiden keskuudessa leviävä sienitauti ovat saaneet sammakot ahtaalle. Sammakoiden puolesta tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

LUE LISÄÄ JA OSALLISTU SUOJELUUN

Korkeasaaressa

Korkeasaaren namunuolimyrkkysammakot saatiin yksityiseltä kasvattajalta syksyllä 2018. Ne ovat menestyneet takatiloissa erittäin hyvin ja lisääntyneet tehokkaasti. Näytille sammakot tulivat alkuvuodesta 2019 Amazonia-talon tunnelin uudistettuun sammakkoterraarioon.

Sammakkokoiraat kuuluttavat reviirejään sirkuttamalla ja vartioivat poikasiaan, kun ne ovat vielä kasa kutua.