Markhor-lauma kallioilla

Markhor

Capra falconeri heptneri

Markhor eli kierteissarvivuohi on vuohilaji, joka on soveltunut liikkumaan taitavasti elinympäristössään Himalajan vuorten rinteillä. Ne suosivat kallioisimpia ja jyrkimpiä osia vuoristosta, kun taas villilampaat elävät tasankoniityillä – näin molemmille lajeille on tilaa vuoristossa. Korkeasaaressa asuva markhorin alalaji on levinneisyydeltään pohjoisin ja elää luonnossa Turkmenistanin, Tadzikistanin ja Uzbekistanin alueella.

Sekä urosten että naaraiden sarvet ovat kierteiset. Naaraiden sarvet kasvavat reilun 20 sentin mittaisiksi, sen sijaan urosten sarvet kasvavat pituutta ja painoa koko eliniän. Vanhojen urosten sarvet voivat olla jopa puolitoistametriset.

Markhorit hyödyntävät ravintonaan sekä ruohokasveja että puiden lehtiä ja oksia, joita ne kurkottelevat etenkin talvisin. Markhorlauma on alati valppaana petojen, kuten lumileopardin tai ilveksen varalta. Hyvän haju- ja näköaistinsa avulla ne havaitsevat lähestyvän vaaran ja loikkivat vauhdikkaasti pakoon.

Suojelu

Lisääntymisikäisiä markhoreita arvioidaan olevan luonnossa yhteensä noin 6 000 ja laji kokonaisuudessaan luokitellaan silmälläpidettäväksi. Korkeasaaren markhorit edustavat Turkmenistanin, Tadzikistanin, Afganistanin ja Uzbekistanin vuoristoissa esiintyvää alalajia (Capra falconeri heptneri), joita on luonnossa reilu 1000. Alalaji on erittäin uhanalainen.

Markhorien uhanalaisuuden syynä on metsästys komeiden kierresarvien vuoksi ja kesyvuohien tulo lajin laidunalueille. Markhorin sarvista tehtyä jauhetta käytetään myös kansanlääkinnässä.

Uhanalaisuutensa vuoksi markhorista on vuodesta 1997 lähtien pidetty eurooppalaista kantakirjaa, ja laji otettiin mukaan eurooppalaisten eläintarhojen EEP-suojeluohjelmaan vuonna 2010. Lajikoordinaattorina toimii Korkeasaaren eläintenhoidon ja -suojelun johtaja Nina Trontti. Euroopan tarhakanta on noin 300 yksilöä.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren markhorlauma elää saaren läntisen rannan kallioilla, upeassa ja laajassa rinnetarhassaan.

Laumassa on muutama uros ja useita naaraita. Komeimmat sarvet on Moskovan eläintarhassa syntynyneellä Elmo-pukilla, joka on viime vuosina Korkeasaaressa syntyneiden kilien isä. Nykyisin se on kastroitu, mutta senkin jälkeen Elmon sukusoluja on käytetty keinohedelmöitykseen Euroopassa – se on isä Ranskassa syntyneelle kilille!

Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan

EEP-suojeluohjelman sarvikuonologo

Uhanalaisuusluokitus

VU - vaarantunut

Elinympäristö

vuoristo

Ravinto

heinäkasvit oksat lehdet

Elinikä

12–13 vuotta

Lisääntyminen

Kilejä syntyy 1-2 kpl keväällä

Tieteellinen luokitus

Lahko: sorkkaeläimet (Artiodactyla)
Heimo: onttosarviset (Bovidae)

Tiesitkö?

Markhor-nimi tarkoittaa vanhassa persiankielessä käärmeentappajaa.