Kultamantella

Mantella aurantiaca

Kultamantella on pieni, vain parisenttiseksi kasvava madagaskarilainen sammakko. Se suosii aurinkoisia ja soisia paikkoja. Kultamantella varoittaa kirkkaalla värillä myrkyllisyydestään, mutta sitä saalistaa yksi käärme- ja yksi liskolaji, jotka ovat myrkylle immuuneja.

Mantellat ovat päiväaktiivisia ja liikkuvat lähes pelkästään maanpinnan tasolla. Ravinnokseen ne pyydystävät pieniä selkärangattomia, kuten muurahaisia, termiittejä ja monia muita hyönteisiä sekä hämähäkkejä. Elämänrytmi muovautuu sadekauden ja kuivan kauden ympärille: kuivimmaksi ajaksi mantellat vetäytyvät kuivahorrosta muistuttavaan tilaan, ja sadekauden alku käynnistää lisääntymisvireen.

Mantellat elävät ryhmissä, joissa on enemmän koiraita kuin naaraita. Naaraat kutevat kuivalle maalle veden läheisyyteen sadekauden alla ja sade huuhtoo valmiit nuijapäät lammikkoon. Pieniksi sammakoiksi kehittyvät poikaset ovat aluksi vihreitä tai mustia, ja ne saavat oranssin, punaisen tai keltaisen aikuisvärin vasta vähitellen.

Suojelu

Elinympäristön tuhoutuminen ja pyydystäminen lemmikiksi uhkaavat kultamantellaa. Aikaisemmin se luokiteltiin äärimmäisen uhanalaiseksi, vuonna 2020 luokitus muuttui erittäin uhanalaiseksi. Laji elää ainoastaan noin kymmenen neliökilometrin alueella, lähinnä itäisen Madagaskarin Torotorofotsy-kosteikkoalueen laitamilla. Torotorofotsy kuuluu vuonna 1971 solmitun kansainvälisen Ramsar-sopimuksen alaisiin suojeltaviin, merkittäviin kosteikkoalueisiin. Se toimii elinympäristönä kultamantellan lisäksi myös lukuisille muille uhanalaisille lajeille.

Korkeasaari tukee sammakkoeläinten suojelua. Vuosina 2016-2020 kerätyt varat on suunnattu Suomen luonnonsuojeluliiton Torotorofotsy-hankkeelle kultamantellan suojeluun Madagaskarilla. Andasiben kylän lähellä on kultamantelloiden kasvatus- ja tutkimuskeskus, jossa syntyneitä sammakoita on palautettu luontoon vuodesta 2017 alkaen.

Maailman sammakkoeläimiä uhkaa maailmanlaajuisesti sukupuuttoaalto. Etenkin saasteet, ilmastonmuutos, UV-säteilyn lisääntyminen ja sammakoiden keskuudessa leviävä sienitauti ovat saaneet maailman sammakkoeläimet ahtaalle. Sammakoiden puolesta tehdään kansainvälistä yhteistyötä. Osallistu sammakkoeläinten suojeluun!

Korkeasaaressa

Korkeasaaren saatiin kultamantella ensimmäistä kertaa vuonna 2017 Riikan eläintarhasta. Kaksi nuorta sammakkoa saatiin yhdessä nuijapäiden kanssa helmikuussa 2022 yksityiseltä kasvattajalta ja syyskuussa 2024 saapui noin 50 uutta yksilöä. Kultamantellat ovat nähtävillä aksolotlien naapurissa olevassa terraariossa Amazonia-talon tunnelissa.

Amazonia-talo

Uhanalaisuusluokitus