Korppi

Corvus corax

Korppi on sosiaalinen ja suuri varislintulaji. Ne elävät pareittain tai pienissä parvissa, joissa on tarkka arvojärjestys. Korpit kommunikoivat lukuisin erilaisin karhein ja sointuvin äänin. Korppipariskunta pesii vuodesta toiseen samalle paikalle kalliojyrkänteelle tai puun oksalle.

Varislinnut ovat älykkäitä ja sopeutuvaisia. Ne muistavat, minne ovat jemmanneet ravintoa ja osaavat harhauttaa lajikumppaneitaan. Korpit voivat seurailla petoeläimiä haaskojen toivossa. Kaupungeissa varislinnut osaavat hyödyntää ihmisen toimia omaksi edukseen. Korpit pärjäävät muisti- ja ongelmanratkaisutehtävissä papukaijoja paremmin. Eläintarhoissakin korpeille annetaan älykkyyttä haastavia ongelmia ratkaistaviksi.

Suojelu

Pahan onnen linnun maineensa vuoksi korppi on aikoinaan ollut vainottu laji, jolloin Suomessakin korpit joutuivat väistymään asumattomille seuduille. Korppien määrä alkoi runsastua 1960-luvulla ja nykyään niitä voi nähdä myös Helsingissä. Nykyisin korppi luokitellaan sekä kansainvälisesti että Suomessa elinvoimaiseksi.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren korppi on koiras, jotka saapuiHelsinkiin vuonna 2013 sveitsiläisestä Goldaun eläintarhasta.

Korppi asustaa yhdessä kuningasmerikotkien kanssa tarhassa, jossa on enemmän tilaa lentää, sillä kyseessä on yksi Euroopan laajimmista lentotarhoista. Yhteiselosta on myös virikettä molemmille lajeille ja korpit pihistävät vikkelinä lintuina välillä merikotkille tarkoitettuja rottia ja kaneja. Korppien raakunta kutsuu paikalle ajoittain myös luonnon korppeja.

Uhanalaisuusluokitus