Korallit

Korallieläimet

Anthozoa

Korallit kuuluvat polttiaiseläimiin. Koralliriutan ytimenä ovat kuolleiden korallieläinten tukirangat, mutta laidoilla on eläviä, riuttaa jatkuvasti rakentavia korallieläimiä. Ne ovat värikkäitä ja tähtimäisiä, kasvin näköisiä polyyppimäisiä eläimiä, jotka kiinnittyvät pohjaan. Riuttaa muodostavien kivikorallien lisäksi riutoilla elää myös sienimäisiä pehmytkoralleja. Kivikorallin ulkoinen tukiranka koostuu lukuisista pystysuorista väliseinistä, joiden keskelle jää ontelo. Pehmeä korallieläin, polyyppi, kykenee vetäytymään lähes kokonaan tukirankansa sisään. Korallit ovat yleensä tuhansien yksittäisten korallieläinten muodostamia yhdyskuntia. Koralliriutta koostuu puolestaan tuhansista koralleista. 

Korallieläimen solukoissa elää leviä. Korallieläimellä ja levällä on molempia hyödyttävä tärkeä yhteiselo, symbioosi. Koralli tarjoaa levälle typpeä ja fosforia sekä kasvualustan matalassa vedessä auringonvalon ulottuvilla. Levä puolestaan luovuttaa isännälleen happea ja ravintoa.

Koralliriuttoja esiintyy lähinnä lämpimillä, kauriin ja kravun kääntöpiirien väliin jäävillä matalilla merialueilla. Riutat ovat merkittäviä elinympäristöjä, joissa luonnon monimuotoisuus on suurta. Korallieläinten lisäksi riutat ovat tärkeä elinympäristö monenlaisille kaloille, kuten välskäreille, vuokkokaloille ja merihevosille, sekä leville, sienieläimille, mustekaloille ja merikilpikonnille. Myös merimakkarat, meritähdet ja merisiilit sekä äyriäiset, kuten ravut ja katkaravut, viihtyvät koralliriutoilla. 

Suojelu

Koralliriutat ovat herkkiä ekosysteemejä, jotka ovat alttiita ilmaston lämpenemiselle, ihmisen toiminnalle, saasteille ja UV-säteilylle. Riutoista onkin tullut uhanalaisia elinympäristöjä. Suurin ja tunnetuin koralliriutta on Australian itärannikolla sijaitseva Iso Valliriutta.

Koralliriuttojen merkittävin vihollinen on ihminen. Riutan ekosysteemit ovat herkkiä saasteille, kuten öljypäästöille ja happamoitumiselle. Liikakalastus varsinkin dynamiittia käyttämällä, turismi ja riutan osien kerääminen sukeltamalla tuhoavat riuttoja. Myös laivaliikenne sekä jokien tuomat saasteet ja kasvavat ravinnemäärät järkyttävät riuttojen herkkää tasapainoa. Merkittävä uhka riutoille on myös ilmaston lämpeneminen, joka vaikuttaa riuttoihin monin tavoin. Ilmaston lämpenemisen hillitseminen onkin tärkeää myös koralliriuttojen kannalta.

Kun merivesi lämpenee, korallien pinnalla elävät värikkäät levät menettävät pigmenttinsä tai katoavat ja korallit haalistuvat. Jo meriveden parin asteen lämpeneminen saa korallit haalistumaan, ja 3–4 asteen lämpeneminen voi saada koko riutan tuhoutumaan. Kun merenpinta nousee jäätiköiden sulamisen myötä, levän tarvitsemaa auringonvaloa ei pääse riittävästi riutan pinnalle. Levän yhteyttämiskyky heikkenee, korallit haalistuvat ja lopulta koko riutta voi tuhoutua.

Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän kaksivuotisen Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari oli mukana.

Korkeasaaressa

Amazonia-talon aulassa sijaitseva koralliriutta-akvaario sai veden ja ensimmäiset asukkaansa kesällä 2012. Akvaariossa on useita eri lajeja kivikoralleja, ja lisäksi myös sarveiskorallia sekä merivuokkoja.

Amazonia-talo

Lisääntyminen

Korallieläimet lisääntyvät joko suvuttomasti jakautumalla, tai suvullisesti laskemalla sukusoluja veteen.

Alaluokat

Ruukkumerivuokot (Ceriantharia)
Kukkakorallit (Hexacorallia)
Kivikorallit (Scleractinia)

Tiesitkö?

Korallieläimiä on ollut merissä jo 500 miljoonaa vuotta sitten!

Lue myös nämä