Keltanuolimyrkkysammakko Keltanuolimyrkkysammakko kuuluu keskikokoisiin sammakoihin: naaras kasvaa nelisenttiseksi, koiras jää hieman pienemmäksi. Molemmat sukupuolet ovat kiiltävän mustia, mutta mustan joukossa kulkee selän yli keltaisia juovia, joissa on mustia täpliä. Raajat ovat keltaisen oransseja mustin pistein tai raidoin ja vatsa on musta. Nuorilla eläimillä on aluksi kolme puhtaankeltaista raitaa. Laji elää luonnossa Venezuelan trooppisissa sademetsissä tiheän pohjakasvillisuuden seassa. Kuten kaikki nuolimyrkkysammakot, myös tämä laji on päiväaktiivinen. Kirkkaista väreistään huolimatta otukset ovat kuitenkin taitavia myös piileskelemään tarvittaessa. Lisääntymisaikana koiras kutsuu naarasta pitkäveteisellä, värisevällä äänellä, joka voi kestää 10-15 sekuntia, mutta huutajaa ei yleensä näe. Naaraan pitää kaivaa sulho esiin, ja sivellä eturaajoillaan sen selkää. Rohkaistunut koiras hyppelehtii sitten edellä. Sammakot kutevat mielellään kutuluolassa, esimerkiksi lehtien muodostamassa kolossa. Sammakot kasvavat nopeasti ja ovat vuoden ikäisinä täysikasvuisia. Suojelu Keltanuolimyrkkysammakko luokitellaan tällä hetkellä elinvoimaiseksi lajiksi ja sen kanta oletetaan suureksi, mutta tilanne on arvioitu viimeksi vuonna 2004. Maailman sammakkoeläimiä uhkaa maailmanlaajuinen sukupuuttoaalto. Etenkin saasteet, ilmastonmuutos, UV-säteilyn lisääntyminen ja sammakoiden keskuudessa leviävä sienitauti ovat saaneet maailman sammakkoeläimet ahtaalle. Sammakoiden suojelun puolesta tehdään kansainvälistä yhteistyötä. Osallistu sammakkoeläinten suojeluun! Korkeasaaressa Amazonia-talon terraarioissa asustaa kymmenkunta keltanuolimyrkkysammakkoa. Nuijapäitä syntyy silloin tällöin. Ensimmäiset yksilöt Korkeasaareen saatiin vuonna 1996 Kööpenhaminasta.
