Kameli
Camelus bactrianus
Kaksikyttyräinen kameli kestää hyvin kylmää – sen elinalueella lämpötila laskee talvella yleisesti – 30°C:een. Kesällä voi puolestaan olla jopa 40 °C lämmintä. Talvella kamelilla on lämmin talviturkki, kesällä se on lähes kalju. Kameli kestää pitkään syömättä kyttyröiden rasvavarastojen turvin. Kamelin ollessa hyvin ravittu kyttyrät ovat isot ja pystyssä, ja ne kutistuvat, kun eläin on pitkään syömättä. Kamelit syövät lähes mitä tahansa, lähinnä kuitenkin erilaisia aroilta ja aavikoilta löytyviä suolakko- ja heinäkasveja.
Villikameleita elää vain pienellä alueella Kiinassa ja Mongoliassa. Kamelit on kesytetty ihmisen avuksi tuhansia vuosia sitten. Yksikyttyräiset kamelit eli dromedaarit ovat Pohjois-Afrikan ja Lähi-idässä usein korvaamattomia aavikon kulkupelejä: ne voivat kantaa jopa 200 kilon kuormaa.
Suojelu
Villikamelien (Camelus ferus) elää otaksuttiin hävinneen kokonaan, kunnes muutama villikamelilauma kohdattiin 1800-luvun lopulla, ja vielä senkin jälkeen Gobin kameleiden oletettiin olevan villiintyneitä kesykameleita. Vasta vuonna 2008 villikameli todistettiin geneettisellä tutkimuksella omaksi lajikseen. Mongolian kielessä kesy- ja villikameleille on kuitenkin aina ollut omat sanansa: “temee” ja “khavtgai”. VIllejä kameleita elää luonnossa noin tuhat.
Villikameli on IUCN:n luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen. Elinympäristöjen tuhoutuminen on iso uhka niille – luvaton kaivostoiminta ja öljynpumppaus pienentävät villikamelien elinalaa, ja laittomasti rakennetut tiet tuhoavat niiden vuosisatoja vanhoja kulkureittejä autiomaan ruoka- ja juomapaikkojen välillä. Myös laiton metsästys vähentää villikamelien määrää.
Korkeasaari perusti vuonna 2021 uuden suojeluhankkeen, jossa kerätään varoja villien kamelien suojeluun. Kerättyjä varoja käytetään muun muassa ympäristökasvatuksen edistämiseen eli paikallisille lapsille suunnatun kamelioppimateriaalin tuotantoon. Korkeasaaren tukema suojelujärjestö ylläpitää myös villikamelien luontoonpalautuskeskusta.
Korkeasaaressa
Kaikki eläintarhojen kamelit ovat kesytettyjen kameleiden jälkeläisiä. Korkeasaaren ensimmäinen kameli saatiin lahjoituksena pääsiäismunistaan tunnetulta pietarilaiselta korusepältä Carl Fabergélta jo vuonna 1900. Tälle kamelille kävi kuitenkin huonosti, sillä se söi heinän mukana naulan ja menehtyi.
Nykyään saarella asuu kolme kesykamelia: vuonna 2008 Korkeasaaressa syntynyt uros Abu, ja vuonna 2012 sekä 2018 Saksassa syntyntyneet naaraat Luna ja Brunhilde eli Hilde. Abu on kameleista kookkain, Hilde pienin.
Kamelit ovat yleensä rauhallisia, mutta eläintenhoitajan rehukärry saa näihin suuriin eläimiin taatusti liikettä!
Seuraavat ruokinta-ajat
15.3.2025
Klo: 15:00
16.3.2025
Klo: 15:00
22.3.2025
Klo: 15:00
23.3.2025
Klo: 15:00
29.3.2025
Klo: 15:00
30.3.2025
Klo: 15:00
Uhanalaisuusluokitus
Levinneisyys
Elinympäristö
Ravinto
Koko
Elinikä
Enimmillään 35 vuotta
Lisääntyminen
Kantoaika noin 13 kk
Varsoja yleensä yksi, harvoin kaksi
Tieteellinen luokitus
Lahko: sorkkaeläimet (Artiodactyla)
Heimo: kamelieläimet (Camelidae)
Tiesitkö?
Kamelit voivat sylkeä hermostuessaan – ja ne ovat yllättävän hyviä uimaan.
Lue myös nämä
-
Uhanalaisuusluokitukset
Korkeasaaren lajitietokylteissä ja verkkosivuilla käytetään Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n uhanalaisuusluokituksia. Luokitus määräytyy erilaisten kriteerien yhteisvaikutuksena.
-
Eläinten hyvinvointi
Eläin kohtaa luonnossa valtavan määrän erilaisia ja eri aistein koettavia asioita. Jotta eläimillä riittää tarhassakin mielekästä tekemistä, eläintenhoitajat suunnittelevat ja toteuttavat niille erilaisia virikkeitä.
-
Suojeluhankkeemme
Eläintarhassa tapahtuvan lajiensuojelu- ja ympäristökasvatustyön lisäksi Korkeasaari osallistuu eri puolilla maailmaa tapahtuvaan luonnonsuojelutyöhön.
-
Eläinten tarhakannat
Korkeasaari tarhaa ja kasvattaa eläimiä yhdessä muiden suojeluun osallistuvien eläintarhojen kanssa lajien säilymisen turvaamiseksi ja luontoonpalautushankkeiden mahdollistamiseksi.