Itä-Siperian metsissä, Amur-joen alueella elelee maailman pohjoisin tiikerin alalaji amurintiikeri, josta on myös käytetty nimeä siperiantiikeri. Se on myös maailman suurin kissapeto, eteläiset tiikerin alalajit ovat kooltaan pienempiä. Aikuinen amurintiikeriuros voi painaa lähes 300 kiloa. Amurintiikeri on säänkestävä kissapeto – se ei säikähdä lunta eikä pakkasta, ja ui mielellään.

Tiikerin ruokavaliossa suurehkot sorkkaeläimet, kuten villisika ja hirvieläimet, ovat keskeisellä sijalla, mutta se syö myös muita eläimiä saadessaan niitä kiinni. Tiikerin saaliiksi voi jäädä myös karhuja. Monilla alueilla tiikerit verottavat myös kotieläimiä, erityisesti jos villejä saaliseläimiä on vähän. Tiikerit merkkaavat reviiriään virtsalla, sekä jättämällä puihin raapimisjälkiä. Turkin raidat toimivat suojavärinä heinikossa vaaniessa, ja niiden kuviot ovat jokaisella tiikerillä yksilölliset.

Tiikeri voidaan tunnistaa niistä kuten ihminen sormenjäljistä.

Suojelu

Kaikki vielä olemassa olevat tiikerin alalajit ovat uhanalaisia. Yhteensä tiikereitä on luonnossa kolmesta neljään tuhatta yksilöä, ja kanta on laskeva. Kokonaiskannan pienenemisen suurimpia syitä ovat olleet elinalueiden hakkuut, maatalouden levittäytyminen, saaliseläinten vähentyminen, petovaino sekä metsästys komean turkin vuoksi ja kansanlääkinnän tarpeisiin. Perinteisessä itämaisessa kansanlääkinnässä tiikerin osilla on mahtavia parantavia voimia, joten tiikerituotteilla käydään kauppaa laittomuudesta ja lääkkeiden tehottomuudesta huolimatta.

Amurintiikereitä oli 1940-luvulla luonnossa vain noin 40 yksilöä. Sittemmin kanta on saatu vahvistumaan pitkäkestoisen suojelutyön ansiosta yli 500 yksilöön. WildCats Conservation Alliance on Amurin kissapetojen ja muiden tiikerin alalajien suojeluun osallistuvien yhteisöjen kattojärjestö, johon myös Korkeasaari kuuluu. Suojelupartiot valvovat Amurin kissapetojen elinalueita metsästäjien ja metsäpalojen varalta. Alueen kylissä ja kouluissa tehdään ympäristökasvatusta ja karjanomistajille korvataan kissapetojen aiheuttamat karjanmenetykset.

Eläintarhoissa amurintiikereiden geeniperimä on luonnon tiikereitä monimuotoisempi. Laji hyötyisi siis luontoonpalautuksista. Amurintiikerit ovat mukana eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmassa (EEP), jonka lisäksi eläintarhoissa asuvista tiikereistä pidetään maailmanlaajuista kantakirjaa. Korkeasaari tukee myös amurintiikereiden suojelutyötä luonnossa. Sinäkin voit osallistua suojeluun lahjoittamalla!
LUE LISÄÄ SUOJELUSTA LAHJOITA SUOJELUUN! PERUSTA OMA SUOJELUKERÄYS!

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa on ollut amurintiikereitä 1960-luvulta lähtien. Korkeasaareen muutti keväällä 2014 urostiikeri Tamur Leipzigin eläintarhasta, naaras Sibiri saapui samana syksynä Nordens Arkin eläintarhasta Ruotsista. Lisäksi Korkeasaaressa asuu vuonna 2022 pariskunnalle syntynyt pentu, nyt jo aikuisen kokoinen naarastiikeri Odeya. Samaan pentueeseen kuulunut naaras Ohana muutti kesäkuussa 2024 Tallinnan eläintarhaan.

Pariskunnan edelliset pennut syntyivät vuonna 2016: ne olivat kaikki naaraita, joista yksi muutti kasvettuaan Puolaan Zamoscin eläintarhaan ja kaksi Italiaan Parco Faunistico Le Cornelleen.