Amurintiikeri
Panthera tigris altaican
Itä-Siperian metsissä, Amur-joen alueella elelee maailman pohjoisin tiikerin alalaji amurintiikeri, josta on myös käytetty nimeä siperiantiikeri. Amurintiikeri on myös maailman suurin kissapeto, eteläiset tiikerin alalajit ovat kooltaan pienempiä. Aikuinen amurintiikeriuros voi painaa lähes 300 kiloa.
Amurintiikeri on säänkestävä kissapeto – se ei säikähdä lunta eikä pakkasta, ja ui mielellään. Tiikerin ruokavaliossa suurehkot sorkkaeläimet, kuten villisika ja hirvieläimet, ovat keskeisellä sijalla, mutta se syö myös muita eläimiä saadessaan niitä kiinni. Tiikerin saaliiksi voi jäädä myös karhuja. Monilla alueilla tiikerit verottavat myös kotieläimiä, erityisesti jos villejä saaliseläimiä on vähän.
Tiikerit merkkaavat reviiriään virtsalla, sekä jättämällä puihin raapimisjälkiä. Turkin raidat toimivat suojavärinä heinikossa vaaniessa, ja niiden kuviot ovat jokaisella tiikerillä yksilölliset.
Suojelu
Kaikki vielä olemassa olevat tiikerin alalajit ovat uhanalaisia. Yhteensä tiikereitä on luonnossa kolmesta neljään tuhatta yksilöä, ja kanta on laskeva. Kokonaiskannan pienenemisen suurimpia syitä ovat olleet elinalueiden hakkuut, maatalouden levittäytyminen, saaliseläinten vähentyminen, petovaino sekä metsästys komean turkin vuoksi ja kansanlääkinnän tarpeisiin. Perinteisessä itämaisessa kansanlääkinnässä tiikerin osilla on mahtavia parantavia voimia, joten tiikerituotteilla käydään kauppaa laittomuudesta ja lääkkeiden tehottomuudesta huolimatta.
Amurintiikereitä oli 1940-luvulla luonnossa vain noin 40 yksilöä. Sittemmin kanta on saatu vahvistumaan pitkäkestoisen suojelutyön ansiosta yli 500 yksilöön. WildCats Conservation Alliance on Amurin kissapetojen ja muiden tiikerin alalajien suojeluun osallistuvien yhteisöjen kattojärjestö, johon myös Korkeasaari kuuluu. Suojelupartiot valvovat Amurin kissapetojen elinalueita metsästäjien ja metsäpalojen varalta. Alueen kylissä ja kouluissa tehdään ympäristökasvatusta ja karjanomistajille korvataan kissapetojen aiheuttamat karjanmenetykset.
Eläintarhoissa amurintiikereiden geeniperimä on luonnon tiikereitä monimuotoisempi. Laji hyötyisi siis luontoonpalautuksista. Amurintiikerit ovat mukana eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmassa (EEP), jonka lisäksi eläintarhoissa asuvista tiikereistä pidetään maailmanlaajuista kantakirjaa. Korkeasaari tukee myös amurintiikereiden suojelutyötä luonnossa. Sinäkin voit osallistua suojeluun lahjoittamalla!
Korkeasaaressa
Korkeasaaressa on ollut amurintiikereitä 1960-luvulta lähtien. Korkeasaareen muutti keväällä 2014 urostiikeri Tamur Leipzigin eläintarhasta, naaras Sibiri saapui samana syksynä Nordens Arkin eläintarhasta Ruotsista. Lisäksi Korkeasaaressa asuu vuonna 2022 pariskunnalle syntynyt pentu, nyt jo aikuisen kokoinen naarastiikeri Odeya. Samaan pentueeseen kuulunut naaras Ohana muutti kesäkuussa 2024 Tallinnan eläintarhaan.
Pariskunnan edelliset pennut syntyivät vuonna 2016: ne olivat kaikki naaraita, joista yksi muutti kasvettuaan Puolaan Zamoscin eläintarhaan ja kaksi Italiaan Parco Faunistico Le Cornelleen.
Kissalaakso
Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan
Uhanalaisuusluokitus
Elinympäristö
Ravinto
Elinikä
Noin 15 vuotta
Lisääntyminen
Kiima-aika talvella
Kantoaika 93-114 vrk
Pentuja yleensä 2-5 kpl
Tieteellinen luokitus
Lahko: petoeläimet (Carnivora)
Heimo: kissaeläimet (Felidae)
Tiesitkö?
Tiikeri voidaan tunnistaa raidoistaan, kuten ihminen sormenjäljistä!
Lue myös nämä
-
Uhanalaisuusluokitukset
Korkeasaaren lajitietokylteissä ja verkkosivuilla käytetään Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n uhanalaisuusluokituksia. Luokitus määräytyy erilaisten kriteerien yhteisvaikutuksena.
-
Virikkeet
Eläin kohtaa luonnossa valtavan määrän erilaisia ja eri aistein koettavia asioita. Jotta eläimillä riittää tarhassakin mielekästä tekemistä, eläintenhoitajat suunnittelevat ja toteuttavat niille erilaisia virikkeitä.
-
Virikkeet