Ahma

Gulo gulo)

Suomen suurimmalla näätäeläimellä on leveät tassut, joiden avulla se pääsee liikkumaan sujuvasti hieman kovettuneessa lumessa. Tällöin ahma saattaa saada kiinni suurempaakin riistaa, mutta suurimman osan vuodesta se on kehno saalistaja. Pääravintoa ovat pikkunisäkkäät ja raadot. Ahma vie löytämänsä raadon piiloon vaikkapa lumen alle, suohon tai kallionkoloon.

Ahmat ovat ketteriä kiipeilijöitä, tarvittaessa myös kestäviä uimareita ja ne jaksavat hölkätä pitkiäkin matkoja. Ahman hajuaisti on tarkka – se voi haistaa lumen alle hautautuneen raadon kilometrin päästä. Ahma ei kuitenkaan ahmi, vaan piilottaa ylimääräisen ravinnon pahan päivän varalle. Poikasensa ahma synnyttää kevättalvella lumikinokseen kaivamaansa pesäluolaan

Suojelu

Viimeisten sadan vuoden aikana ahmojen elinalue on kutistunut etenkin Euraasiassa pyynnin, vainon ja metsien vähenemisen takia. Pohjoismaissa ahma on säilynyt rauhoituksen ja suojelun ansiosta; kanta on kolminkertaistunut 25 vuodessa noin 900 eläimeen. Suomessa ahma rauhoitettiin vuonna 1982.

Vaikka Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee ahman maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi, on sen alueellinen luokitus Suomessa erittäin uhanalainen. Suomessa on noin 385–390 ahmaa. Muutamia luonnonvaraisia ahmoja on siirretty poronhoitoalueen eteläpuolelle, missä elää tällä hetkellä lähes puolet maamme pienestä ahmakannasta. Suojelu on vahvistunut ahmakantaamme, mutta poronhoitoalueella ahmoja pidetään edelleen vahinkoeläiminä, eikä ahmakanta ole päässyt kasvamaan pohjoisimmassa Suomessa.

Parikymmentä vuotta sitten ahman lisääntyminen eläintarhoissa oli hyvin harvinaista. Nykyään ahmoille osataan luoda oikeanlaiset olosuhteet lisääntymiselle ja eläintarhojen kanta on lähtenyt kasvuun. Ahmoja on Euroopan eläintarhoissa noin 100 yksilöä. Ahma on mukana eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmassa (EEP), jonka avulla tarhakanta pyritään pitämään elinvoimaisena.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren ahmanaaras Pinja saapui keväällä 2015 Ähtärin eläintarhasta vuoden ikäisenä. Nuori urosahma Grimir saapui Korkeasaareen huhtikuussa 2023 belgialaisesta eläintarhasta. Ne vuorottelevat aluksi ulkotarhassa, ja pääsevät tapaamaan toisensa kiima-ajan alettua.

Korpi

Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan