Metsäpeuroja (Rangifer tarandus fennicus) elää vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Se on poron villi sukulainen, joka on sopeutunut lumiseen havumetsään. Peura lajina on luokiteltu vaarantuneeksi, metsäpeura Suomessa alueellisesti silmälläpidettäväksi.
Metsäpeurojen suojelu
Korkeasaaren eläintarhan säätiö osallistuu luonnossa elävien metsäpeurojen suojeluun ja luontoonpalautukseen osana EU-rahotteista hanketta.
Tietoa lajista
Tietoa lajista
Metsäpeura
LIFE-suojeluprojektit
Metsäpeuraa on suojeltu Suomessa viime vuosina kahdessa EU-rahoitteisessa projektissa, joissa Korkeasaari on ollut mukana yhtenä hankekumppanina.
Vuosina 2016–2023 toteutetussa MetsäpeuraLIFE-projektissa metsäpeuroja palautettiin niiden entisille elinalueille eteläiselle Suomenselälle ja vahvistettiin lajin kantaa.
Työ jatkuu vuonna 2026 alkaneessa LIFEline4Fennicus -hankkeessa, jossa metsäpeuroja palautetaan luontoon myös uudelle alueelle Tiilikkajärven kansallispuistoon Pohjois-Savoon. Samalla tehdään yhteistyötä porotalouden kanssa lajin tulevaisuuden turvaamiseksi ja kunnostetaan elinympäristöjä mahdollista paluuta varten. Toimiviksi tiedettyjen suojelukeinojen rinnalle tuodaan hankkeessa myös uusia ratkaisuja turvaamaan metsäpeurakantaa.
Molempia hankkeita koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut, ja mukana on useita yhteistyökumppaneita. Vuonna 2026 alkaneessa hankkeessa kumppaneita ovat Korkeasaaren eläintarhan lisäksi Ranuan eläinpuisto, Luonnonvarakeskus ja Lumimuutos Osuuskunta. Työtä rahoittaa EU LIFE-ohjelman lisäksi muun muassa maa- ja metsätalousministeriö.
Mitä hankkeilla on saatu aikaan?
Korkeasaari on osallistunut kahteen EU LIFE -rahoitteeseen, Metsähallituksen Eräpalveluiden koordinoimaan metsäpeurojen suojeluhankeeseen.
Luontoonpalautukset
Metsäpeura palautettiin onnistuneesti sen entisille elinalueille eteläiselle Suomenselälle, Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen alueelle.
Korkeasaaressa syntyneitä metsäpeuroja on ollut totutustarhoissa kantavanhempina, ja hankkeen päätteeksi myös ne on vapautettu luontoon. Kansallispuistoihin vapautettiin MetsäpeuraLIFE-hankkeen aikana yli 40 metsäpeuraa.
Tulevaisuudessa luontoonpalautuksia on tarkoitus tehdä myös Tiilikkajärven kansallispuistoon Pohjois-Savoon.
Kannanseuranta
MetsäpeuraLIFE-hankkeessa selvitettiin metsäpeurojen elinympäristövaatimuksia satelliittipannoitettujen peurojen liikkeiden perusteella sekä seurattiin kannan kehitystä lentolaskennoin. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisema metsäpeurakannan hoitosuunnitelma päivitettiin projektin aikana.
Uusia keinoja suojeluun
Keinollinen lisääntyminen
LIFEline4Fennicus-hankkeen osana kehitetään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä ja taltioidaan metsäpeuran perimää biopankkiin. Tämä auttaa ylläpitämään lajin eläintarhakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja siten mahdollistaa myös tulevaisuuden luontoonpalautus- ja suojeluhankkeet.
Uudet menetelmät tuovat turvaa myös tilanteisiin, jossa metsäpeurakanta vähenee nopeasti esimerkiksi tarttuvan eläintaudin vuoksi.
Mitä muuta Korkeasaari tekee metsäpeurojen suojelemiseksi?
-
EEP-suojeluohjelma
Laji kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, jonka tavoitteena on kasvattaa elinvoimainen tarhakanta ja mahdollistaa tarvittaessa luontoonpalautukset tulevaisuudessa.
-
Tutkimustyö Korkeasaaressa
Korkeasaaressa tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on parantaa suojelutyön onnistumista ja eläinten hyvinvointia, sekä kehittää ympäristökasvatusta ja vierailijakokemusta.
MetsäpeuraLIFE and LIFEline4Fennicus are co-funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the authors only and do not necessarily reflect those of the European Union or CINEA. Neither the European Union nor the granting authority can be held responsible for them.