Metsämyyrä

Myodes glareolus

Metsämyyrän erottaa toisesta yleisestä myyrästä, peltomyyrästä, punaruskean selkäpuolen ja pidemmän hännän perusteella.

Metsämyyrä on tehokas lisääntymään: se tulee sukukypsäksi jo 1-2 kuukauden iässä ja vuodessa syntyy useita poikueita. Leutoina talvina myyrät voivat lisääntyä talvellakin. Metsämyyrä on taitava kiipeilijä ja sen voi nähdä vaikkapa puun oksalla. Talvella myyrät kaivavat tunneleitaan lumeen.

Suojelu

Metsämyyrä on Suomen yleisin jyrsijä, mutta myyrien määrä vaihtelee vuosittain: huippuvuotta seuraa kannan romahdus ja vähitellen myyräkanta lähtee jälleen kasvuun. Myyrät ovat monien petoeläinten kuten pöllöjen, haukkojen ja pienten näätäeläinten tärkeää ravintoa. Laji luokitellaan sekä Suomessa että kansainvälisesti elinvoimaiseksi.

Korkeasaaressa

Metsämyyrät asuvat Korpi-alueella metsäpeuratarhan luona. Talvella metsämyyrät eivät ole nähtävissä. Korkeasaaren metsämyyrät ovat pitkään tarhaoloissa Helsingin Yliopistolla elänyttä, myyräkuumeesta vapaata kantaa.

Korpi

Uhanalaisuusluokitus