Tarinatuokio: metsäpeura Usvan matkassa
Asettukaa mukavasti piiriin ja lukekaa yhdessä metsäpeura Usvan tarina. Pikku peuran ja koko peuralauman elämä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Vasojen syntyminen keväällä, suopursun tuoksu kesällä, sarvien kelominen syksyllä ja revontulien loiste talvisella järven jäällä toistuvat turvallisesti vuodesta toiseen.
Tarinassa on kaikkiaan kuusi lukua ja jokaisen luvun lopussa on muutama tuntesiin liittyvä pohdinta sekä kysymyksiä, joilla voi testata, kuinka hyvin lapset ovat kuunnelleet.
Väritetään metsäpeuraperheen jäsenet!
Tiedätkö mikä on hirvas ja mikä on vaadin? Onko molemmilla sarvet ja miten ne voi erottaa toisistaan? Ja miten vasan väritys eroaa täyskasvuisesta peurasta?
Värityskuvat: metsäpeura (3 kpl)
Lataa
Leikkejä
Peuran ja poron sarvet
Villi, metsissä asuva metsäpeura ja Lapin tuntureilla elävä puolikesy poro ovat läheistä sukua toisilleen ja näyttävät hyvin samalta. Ne voi kuitenkin erottaa toisistaan muun muassa sarvista: metsäpeuran sarvikruunu on kapeampi ja pystympi kuin poron. Tämä leikki havainnollistaa, miksi näin on!
Leikkijöistä valitaan kaksi lasta, joista toinen on metsäpeura ja toinen poro. Molemmat tekevät itselleen ”sarvet” nostamalla kädet pään päälle, mutta metsäpeuralla on kapeat sarvet (kädet suoraan ylöspäin) ja porolla leveät (kädet Y-asennossa).
Muut leikkijät ovat puita, jotka muodostavat metsän menemällä seisomaan lähelle toisiaan ja nostamalla kädet ylös kuin puun oksat. Ohjaaja neuvoo metsäpeuraa kulkemaan ”metsän” läpi, minkä pitäisi onnistua helposti. Sitten on poron vuoro, ja sille kulku on vaikeampaa, kun sarvet osuvat koko ajan puihin.
Lopuksi ”puut” voivat mennä kyykkyyn, jolloin niistä tuleekin matalaa tunturikasvillisuutta. Siellä poron on helppo kulkea leveiden sarviensa kanssa.
Suo – järvi – metsä
Tässä juoksuleikissä muistellaan, millaisessa ympäristössä metsäpeurat asuvat ja mitä niiden elämään luonnossa kuuluu. Tämä on versio maa – meri – laiva -leikistä.
Aluksi sovitaan kolme kohdetta, jotka ovat parinkymmenen metrin sisällä toisistaan: esim. jumppasalin lattiaviivoja, puita, tai ryhmän aikuisia. Yhden kohteen luona on ”suo”, yhden luona ”metsä” ja yhden luona ”järvi”. Käy lasten kanssa huolellisesti läpi, missä mikäkin paikka on.
Kysele, mitä peurat voisivat tehdä kyseisissä paikoissa. Peurat voivat esimerkiksi syödä suolla, keloa sarvia metsässä, ja juoda järvellä. Lapset voivat keksiä muitakin asioita, joita peurat tekevät eri paikoissa, esimerkiksi että metsässä nukutaan tai taistellaan sarvilla – voitte itse valita lasten ideoiden mukaan, mitä peurat tässä leikissä tekevät.
Kun yhdessä on päätetty, mitä missäkin tehdään, voi leikin vetäjä alkaa huudella satunnaisessa järjestyksessä ”suo”, ”metsä” ja ”järvi”. Lasten juoksevat oikeaan paikkaan ja esittävät tekevänsä sitä, mitä peurat kyseisessä paikassa tekevät.
Videoita
Metsäpeuroja on palautettu luontoon vuosina 2016-2023 MetsäpeuraLIFE-hankkeen toimesta. Luontoonpalautuksiin osallistui myös Korkeasaaressa syntyneitä metsäpeuroja.
Metsäpeuroja palautettiin Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Metsäpeurakantaa seurataan edelleen ja nyt molemmissa puistoissa elää noin 40-50 metsäpeuraa.