Karheakilpilisko

Karheakilpilisko

Broadleysaurus major

Karheakilpilisko on kotoisin Afrikan savanneilta. Se lymyilee usein vanhojen termiittikekojen ja kivikoiden suojissa, uhattuna se vetäytyy kapeisiin kallionkoloihin. Liskon suomuinen ja nystyinen iho suojaa sitä petojen hampailta, sekä vähentää myös kosteuden haihtumista aavikon kuumuudessa.

Karheakilpiliskot ovat kaikkiruokaisia. Niiden ruokavalioon kuuluvat erilaisten hedelmien ja kasvien lehtien lisäksi hyönteiset, sekä jopa pienet liskot ja nisäkkäät. Häntineen 30–45-senttiseksi kasvava lisko on päiväaktiivinen ja saattaa oleilla myös ihmisasutusten läheisyydessä. Pelästyessään se luikahtaa takaisin kotikivikkoonsa ja piiloutuu koloon.

Luonnossa lajin lisääntymisaika on elo-marraskuussa, jolloin eteläisellä pallonpuoliskolla on kevät. Naaras munii kosteaan, suojaiseen paikkaan muutamia munia, joista kuoriutuu hautuma-ajan jälkeen poikasia. Laji ei ole erityisen sosiaalinen, mutta useampia liskoja saattaa elää samalla alueella, jos alue on otollinen lisääntymisen suhteen ja ruokaa on riittämiin.

Suojelu

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokitteli karheakilpiliskon uhanalaisuusluokituksessaan elinvoimaiseksi vuonna 2021. Karheakilpiliskot ovat suosittuja lemmikkejä, ja kerääminen luonnosta lemmikiksi saattaa kuitenkin uhata luonnonkantaa.

Korkeasaaressa

Africasia-talon aavikkopuolen terraariossa elää yksi karheakilpilisko. Se on koiras, joka on tullut Korkeasaareen Riian eläintarhasta vuonna 2009. Sirkkojen ja torakoiden lisäksi sen ruokavalioon kuuluu hedelmiä.

Africasia-talo

Uhanalaisuusluokitus

LC - elinvoimainen

Elinympäristö

savanni pihapiiri

Ravinto

hyönteiset toukat hedelmät kukat

Koko

Karheakilpilisko koko 30–40 cm

Elinikä

Jopa 15 vuotta

Lisääntyminen

Munii 2–4 munaa kerrallaan

Tieteellinen luokitus

Lahko: suomumatelijat (Squamata)
Heimo: Gerrhosauridae

Tiesitkö?

Lajista on toisinaan käytetty myös nimeä sudaninkilpilisko.