Kyläkutoja
Ploceus cucullatus
Kutojat ovat saaneet nimensä tavastaan kutoa pallomainen pesänsä korsista ja lehdistä. Koiras rakentaa hennolla oksalla roikkuvan pesän ja yrittää houkutella naaraan luokseen kutomistaitojensa avulla. Kyläkutoja on laji, joka pesii isoissa, meluavissa yhdyskunnissa, joten samasta puusta voi roikkua useita pesiä. Kyläkutojakoiras on keltavatsainen ja mustapäinen, naaras on vihertävänkeltainen. Eteläisemmillä alalajeilla koiraiden tumma väritys on haaleampi kuin pohjoisessa.
Kyläkutoja on kotoisin Saharan eteläpuolisen Afrikan savanneilta sekä pensaikko- ja ruohostomailta. Ne viihtyvät myös ihmisasutuksen luona. Laji on etupäässä siemensyöjä, mutta toisinaan makupalaksi kelpaavat myös selkärangattomat, joilla lintu ruokkii myös poikasiaan. Naaras munii kerralla 2-5 munaa, joita se hautoo kaksi viikkoa.
Suojelu
Kyläkutoja luokitellaan elinvoimaiseksi lajiksi ja sen kanta on vakaa. Ihmisen mukana laji on levinnyt Afrikasta myös Keski-Amerikkaan sekä Portugaliin.
Korkeasaaressa
Korkeasaaren kyläkutojat lentävät vapaana Africasia-talon aavikkopuolella, jossa ne myös kutovat taitavasti pallomaisia pesiä katonrajaan. Ne ovat oppineet, että mangustien ruokinnasta saattaa irrota niillekin vaikkapa jauhomatoja herkkupalaksi!
Africasia-talo
Uhanalaisuusluokitus
Elinympäristö
Ravinto
Elinikä
10–20 vuotta
Lisääntyminen
Koiras kutoo pesän puuhun ja naaras valitsee puolisonsa pesän perusteella
Munii 2–5 munaa
Hautuma-aika noin 14 vrk
Tieteellinen luokitus
Lahko: varpuslinnut (Passeriformes)
Heimo: kutojat (Ploceidae)
Tiesitkö?
Kyläkutojat ovat sukua varpusille ja ovat suunnilleen samankokoisia.