Visentti

Bison bonasus

Visentti on amerikkalaisen biisonin lähisukulainen ja Euroopan suurin maanisäkäs. Visentit liikkuvat laumoina lehtimetsissä ja metsäniityillä ruohokasveja ja puiden lehtiä syöden. Ennen kuin laji liiallisen metsästyksen seurauksena hävisi kertaalleen luonnosta, visenttilaumat oleskelivat Keski- ja Itä-Eurooppaa peittävissä suurissa aukeiden alueiden elävöittämissä lehtimetsissä. On myös löydetty merkkejä siitä, että laji olisi esiintynyt muinoin Englannissa ja eteläisessä Skandinaviassa.

Talvella visentit elävät suurissa laumoissa, mutta kesällä ne jakaantuvat pienempiin ryhmiin, joita kutakin johtaa vanha naaras. Kesällä eläimet ovat aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä, kuumimmaksi ajaksi ne vetäytyvät lepäämään ja märehtimään. Kiima-aikana sonnit voivat käydä rajujakin taisteluita naaraista.

Suojelu

Visentin elinalueet Keski- ja Itä-Euroopassa olivat laajat vielä 1800-luvun lopulla. Laji kuitenkin harvinaistui metsästyksen takia. 1900-luvun alussa visenttejä oli kahdella alueella: Puolassa Bialowieazan metsäalueella ja Kaukasuksella – kummallakin alueella oma alalajinsa, alamaanvisentti ja kaukasuksenvisentti. Viimeinen Bialowieazassa elänyt luonnonvarainen visentti ammuttiin vuonna 1921 ja viimeinen kaukasuksenvisentti viisi vuotta myöhemmin.

Visentin pelastukseksi koituivat eläintarhat, joissa vuonna 1923 perustettiin ensimmäinen kantakirja tämän lajin suunnitelmallista lisäännyttämistä varten. Tarhoissa olleet noin 50 alamaanvisenttiyksilöä saatiin lisääntymään niin hyvin, että laji voitiin palauttaa luontoon jo 1950-luvulla. Kaukasuksenvisenttejä ei ollut tarhoissakaan riittävästi, joten sitä ei onnistuttu pelastamaan, mutta risteyttämällä on luotu kaukasunksenvisenttiä muistuttava sukulinja, jonka edustajia on myöhemmin vapautettu Kaukasuksen alueelle. Myös Korkeasaaresta on viety visenttejä suojelualueelle Venäjälle 1990-luvun lopulla. Laji kuuluu edelleen eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP). Korkeasaari on Skandinavian visenttien suojelukeskuksen (EBCC) jäsen.

Onnistuneen suojelutyön ansiosta visenttikannat ovat kasvaneet viime vuosina, ja vuonna 2020 visentin uhanalaisuusluokitus muutettiinkin vaarantuneesta silmälläpidettäväksi. Lajin nykyinen luonnonkanta on jo yli kahdeksan tuhannen yksilön kokoinen.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren uusi visenttitarha valmistui vuonna 2011. Tarhassa asuu tällä hetkellä vuonna 2017 Bråsin eläintarhassa syntynyt sonni Bosse sekä kome naarasvisenttiä eli visenttilehmää, jotka ovat syntyneet vuonna 2014 Bratislavan eläintarhassa, vuonna 2015 Kolmårdenin eläintarhassa sekä vuonna 2022 Ähtärin eläintarhassa.

Keväällä 2021 laumaan syntyi kauan toivottuja vasikoita – tätä ennen visentit lisääntyivät Korkeasaaressa onnistuneesti 15 vuotta sitten! Vasikat syntyivät kuitenkin yllätyksenä, sillä nuoren sonnin ei uskottu olevan vielä sukukypsä. Tämän jälkeen vasikoita on syntynyt kesällä 2022 yksi ja vuosina 2023 ja 2024 kaksi.

Korpi

Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan