Riikinkukko on avannut pyrstönsä

Riikinkukko

Pavo cristatus

Riikinkukko on kotoisin Intian ja Sri Lankan viidakoista ja vuoristometsistä. Näitä koreita lintuja on jo kauan pidetty Intian temppelien ja Euroopan puutarhojen kaunistuksina.

Pyrstönsä levittävä riikinkukko on upea näky. Koiraiden pyrstö on tarkalleen ottaen selän pidentyneiden höyhenten laahus. Talveksi riikinkukko pudottaa laahuksensa, ja kasvattaa sen taas keväällä uudestaan seuraavaa kosiokautta varten. Kosioaikaan koiraat esittelevät sulkiaan hurmatakseen naaraita. On myös mahdollista, että kaikista äänekkäin koiras on suosituin. Riikinkukon ääni kuuluukin kauas, se on kovaäänistä naukuvaa kieuntaa.

Suojelu

Riikinkukko on luontaisilla esiintymisalueillaan melko yleinen laji ja se luokitellaan elinvoimaiseksi. Vuonna 1963 Intia julisti riikinkukon kansallislinnukseen, ja sen metsästäminen on siitä lähtien ollut kiellettyä. Riikinkukkona pidetään myös monessa maassa lemmikkinä, ja Suomessakin niitä asustaa joillain kotieläinpihoilla.

Riikunkukon Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa elävä sukulainen viherriikinkukko (Pavo muticus) luokitellaan puolestaan erittäin uhanalaiseksi, ja sitä uhkaa muun muassa elinympäristöjen tuhoutuminen, metsästys lihan ja sulkien vuoksi, sekä munien keräily. Viherriikunkukkoja on myös myrkytetty, sillä niitä on pidetty uhkana maanviljelykselle.

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa riikinkukkoja on ollut jo yli sata vuotta, 1900-luvun alusta lähtien. Riikinkukot eivät enää liiku vapaasti Korkeasaaressa, vaan ne ovat ovat lintuinfluenssalta suojassa tarhassaan Africasia-taloa vastapäätä. Parhaiten sulkansa levittäviä koiraita pääsee näkemään touko-kesäkuussa. Riikinkukot saavat ruoakseen mm. siemenseosta, kasviksia ja niille tarkoitettuja pellettejä.

Muistathan, että karanteenirajoitusten vuoksi sulkia ei saa viedä pois Korkeasaaresta, ja että riikinkukkojen ruokkiminen on kielletty.

Uhanalaisuusluokitus

LC - elinvoimainen

Elinympäristö

lehtimetsä pensaikko

Ravinto

siemenet madot jyrsijät käärmeet marjat kuoriaiset

Elinikä

Luonnossa noin 15 vuotta, eläintarhassa jopa 25 vuotta

Lisääntyminen

Munia kerrallaan 4–6
Naaras hautoo noin 28 vrk
Sukukypsyys 2–3-vuotiaana

Tieteellinen luokitus

Lahko: kanalinnut (Galliformes)
Heimo: peltokanat (Phasianidae)

Tiesitkö?

Riikinkukkonaaras eli riikinkana on väritykseltään hillityn ruskea, jotta se maastoutuu hautoessaan ja poikasten kanssa liikkuessaan. Naaraan ääni on trumpettimainen törähdys.