Valkopääsaki

Pithecia pithecia

Valkopääsakit ovat sademetsäjokien lähistöllä eläviä apinoita, jotka eivät juurikaan laskeudu puistaan maan pinnalle. Ne elävät Pohjois-Brasilian, Venezuelan ja Guyanan metsissä. Sakit ovat etenkin siementen, marjojen ja hedelmien syöjiä, mutta valkopääsaki pyydystää pitkillä sormillaan jopa pikkunisäkkäitä.

Sakit elävät perheryhmissä. Uros on väriltään musta ja sillä on vaalea naamakuvio. Sen tehtävä on huolehtia lauman reviiristä. Naaraat ovat tasaisen ruskeanharmaita. Pieni poikanen roikkuu emonsa turkkiin tarrautuneena – ensin vatsapuolella ja hiukan vartuttuaan emonsa selässä.

Suojelu

Valkopääsakia uhkaavat elinympäristön häviäminen ja lemmikkieläimiksi pyydystäminen. Toistaiseksi laji on kuitenkin melko runsaslukuinen elinalueellaan ja luokitellaan elinvoimaiseksi.

Valkopääsaki kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Lisääntymisohjelmasta vastaava koordinaattori johtaa myös erilaisia tutkimuksia, joiden avulla sakien hoitoa tarhaoloissa parannetaan. Tutkimustuloksista on hyötyä myös luonnossa tapahtuvassa suojelutyössä.

Korkeasaaressa

Ensimmäiset valkopääsakit saapuivat Korkeasaaren vuonna 1995, kun trooppinen Amazonia-talo avattiin. Nyt vallassa on jo toinen sukupolvi. Ryhmän urokset on kastroitu, ja hormonitoiminnan muuttuessa niiden kirkkaat värit ovat haalistuneet. Nykyisin ne muistuttavatkin väriltään naaraita. Vuonna 2021 saapunut uros Knut on kuitenkin yhä valkokasvoinen, sillä sille on tehty kastraation sijaan vasektomia. Toisen sakiryhmän kanssa tarhan jakavat pikkumarmosetit ja toisen kanssa kultatamariinit. Valkopääsakit pääsevät nauttimaan Suomen kesästä ulkotarhaan.

Korkeasaaren valkopääsakit ovat olleet mukana tutkimuksissa, jotka etsivät uusia keinoja lisätä eläinten hyvinvointia. Tutkijat suunnittelivat ja rakensivat sakeille tunnelin muotoisen laatikon, jossa alkoi soida ääniä tai pyöriä videoita, kun apina meni laatikkoon. Apinat saivat itse valita, käyttävätkö ne teknologiaa vai eivät.

Amazonia-talo

Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan