Keisaritamariini
Saguinus imperator
Keisaritamariini on saanut nimensä pitkistä valkoisista viiksistään, jotka muistuttivat 1800-luvun lopussa Saksaa hallinneen keisari Wilhelm II:n viiksiä. Esikuvaksi tosin sopisi paremmin keisari Franz Josef, jonka viikset kääntyvät alaspäin kuten keisaritamariinilla.
Tamariinit elävät sademetsissä pieninä perheryhminä ja liikkuvat päivisin puiden latvustossa ravintoa etsien. Uros hoivaa poikasia heti niiden syntymästä alkaen ja kantaa ne selässään parin välein emon luokse imetettäväksi. Poikaset muuttuvat omatoimisemmiksi kasvaessaan ja itsenäistyvät noin viiden kuukauden ikäisinä.
Suojelu
Etenkin sademetsien hakkuun, mutta myös laittoman lemmikkikaupan takia, keisaritamariinien määrä luonnossa on vähentynyt. Laji luokitellaan tästä huolimatta elinvoimaiseksi. Laji kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen keisaritamariinien tarhakanta.
Korkeasaaressa
Korkeasaaren keisaritamariinit asustavavat Amazonia-talon lämmössä, jossa ne pääsevät kesäisin myös ulkotarhaan. Samassa tarhassa asustaa pikkumarmosetteja ja isomarsuja. Päiväaktiivisena lajina keisaritamariini menee nukkumaan aikaisin, vuodenajasta riippuen alkuillasta noin viiden aikoihin. Uros Kepler saapui maaliskuussa 2023 Teneriffalta ja naaras Kali puolestaan Alankomaista loppuvuodesta 2023.
Korkeasaaressa on voitu ihailla tuuheaviiksisiä keisaritamariineja jo yli 30 vuotta. Pisimpään elänyt yksilö saavutti kunnioitettavan 18 vuoden iän. Korkeasaaressa syntyneitä keisaritamariineja on viety jopa Uuteen Seelantiin, Etelä-Afrikkaan ja Hong Kongiin saakka.
Amazonia-talo
Uhanalaisuusluokitus
Elinympäristö
Ravinto
Elinikä
Noin 7–10 vuotta, tarhaoloissa jopa lähes 20 vuotta
Lisääntyminen
Tiineys: n. 140 vrk
Poikasia: 1–3 kpl, tavallisesti 2 kpl
Tieteellinen luokitus
Lahko: kädelliset (Primates)
Heimo: kynsiapinat (Callitrichidae)
Tiesitkö?
Keisaritamariinit ilmoittavat reviiristään huutelemalla kimeästi.