Partakorppikotkat (Gypaetus barbatus) pesivät korkealla vuoristossa. Laji on lähes puhdas raadonsyöjä ja pyydystää vain harvoin elävän eläimen ravinnokseen. Partakorppikotkat kuitenkin vainottiin kertaalleen lähes sukupuuttoon Euroopan vuoristoseuduilta, koska niiden uskottiin pyydystävän jopa lapsia. Laji luokitellaan maailmanlaajuisesti yhä silmälläpidettäväksi, Euroopassa on alle 500 pesivää paria.
Partakorppikotkien suojelu
Korkeasaaren eläintarhan säätiö osallistuu luonnossa elävien partakorppikotkien suojeluun. Sinäkin voit auttaa tekemällä lahjoituksen!
Tietoa lajista
Tietoa lajista
Partakorppikotka
Mitä hankkeella on saatu aikaan?
Korkeasaari suojelee partakorppikotkia yhteistyössä Vulture Conservation Foundation -järjestön kanssa. Pitkäaikaisella yhteistyöllä on pystytty tukemaan lajin suojelua kokonaisvaltaisesti sen elinalueilla, toteuttamaan luontoonpalautuksia sekä edistämään tutkimusta ja suojelutoimia, joilla turvataan partakorppikotkien tulevaisuus luonnossa. Tämä työ on mahdollista sinun tuellasi!
Luontoonpalautus
Useita Korkeasaaressa kuoriutuneita partakorppia on lähtenyt vahvistamaan lajin luonnonkantaa Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa. Nuoret partakorppikotkat päästetään luontoon samaan tapaan kuin ne lähtevät omasta kotipesästään: vielä lentokyvyttömät linnut kuljetetaan vuorenrinteellä sijaitseviin keinopesiin, jonne niitä ruokitaan ilman ihmiskontaktia. Pesästä lähteneiden lintujen liikkeitä seurataan ensimmäisten vuosien ajan GPS-lähettimien avulla. Korkeasaaren varoilla on valmisteltu luontoonpalautuspaikkoja myös muualla Euroopassa.
Lisäännyttämiskeskukset
Korkeasaari on tukenut partakorppikotkien lisäännyttämiskeskuksien toimintaa. Keskukset hoitavat luonnossa loukkaantuneita sekä vaikeasti lisääntyviä korppikotkia. Tavoitteena on kasvattaa poikasia, jotka turvaavat lajin geneettistä monimuotoisuutta ja jotka voidaan palauttaa luontoon.
Partkorppikotkien suojeluun liittyviä uutisia
Tehdään yhdessä parempi maailma partakorppikotkille!
Mikä partakorppikotkia uhkaa?
Pirstoutuneet elinalueet tekevät partakorppikotkien lisääntymisen vaikeaksi ja vaarantavat lajin tulevaisuutta. Metsästys, myrkyttäminen, ravinnon puute ja ihmisen rakentamiin esteisiin törmääminen ovat rajoittaneet korppikotkien levinneisyyttä. Nykyisin partakorppikotkat kärsivät myös ruokapulasta, sillä lampaiden ja vuohien pito vuorilla on vähentynyt.
Uhkien ehkäiseminen on pitkäjänteistä työtä, jota tehdään yhdessä paikallisten yhteisöjen, suojelujärjestöjen ja viranomaisten kanssa – myös sinun avullasi on tärkeä merkitys.
Yhteistyössä